Juutalaisten pääsiäinen

Oli kolme vuotuista juhlaa, pääsiäinen, helluntai ja lehtimajanjuhla, jolloin kaikkien Israelin miesten oli määrä saapua Herran eteen Jerusalemiin. Näistä juhlista oli pääsiäisjuhlassa eniten osanottajia. Paljon juutalaisia oli kokoontunut kaikista maista, joihin he olivat hajaantuneet. Palestiinan joka osasta saapui juhlaan paljon osanottajia. Matka Galileasta kesti useita päiviä, ja matkustajat yhtyivät suuriksi seurueiksi seuran ja turvallisuuden tähden. Naiset ja vanhukset ratsastivat härillä tai aaseilla jyrkkiä ja kallioisia teitä pitkin. Voimakkaammat miehet ja nuoret kulkivat jalan. Pääsiäisjuhlan aika vastasi maaliskuun loppua tai huhtikuun alkua, ja koko maa loisti kukkien runsaudesta ja kaikui lintujen iloisista lauluista. Kaikkialla matkan varrella oli Israelin historiaan liittyviä huomattavia paikkoja, ja isät ja äidit kertoivat lapsilleen ihmeistä, joita Jumala muinoin oli tehnyt kansansa hyväksi. He tekivät matkaa laulaen ja soittaen, ja kun viimein Jerusalemin tornit tulivat näkyviin, jokainen ääni yhtyi riemulauluun:AO4 55.2

»Meidän jalkamme
saavat seisoa
sinun porteissasi, Jerusalem.
Rauha olkoon
sinun muuriesi sisällä,
olkoon onni sinun linnoissasi.» Ps. 112: 2, 7.AO4 55.3

Pääsiäisjuhlan vietto alkoi jo Israelin kansan saadessa syntynsä. Egyptissä, orjuutensa viimeisenä yönä, jolloin ei näkynyt mitään merkkiä pelastuksesta, Jumala käski heidän valmistautua välitöntä vapautumista varten. Hän oli varoittanut faraota egyptiläisten lopullisesta rangaistustuomiosta ja neuvonut heprealaisia kokoamaan perheensä omiin asuntoihinsa. Siveltyään ovenpieliinsä teurastetun karitsan verta heidän oli syötävä karitsa, paistettuna, happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa. Hän sanoi: »Syökää se näin: kupeet vyötettyinä, kengät jalassanne ja sauva kädessänne; ja syökää se kiiruusti. Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi » (2 Moos. 12: 11). Puoliyön aikana surmattiin kaikki egyptiläisten esikoiset. Silloin kuningas lähetti Israelille sanoman: »Nouskaa ja menkää pois minun kansani joukosta, — menkää ja palvelkaa Herraa, niinkuin olette puhuneet » (2 Moos. 12: 31). Heprealaiset lähtivät Egyptistä itsenäisenä kansana. Herra oli määrännyt, että pääsiäistä oli pidettävä joka vuosi. Hän sanoi: »Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä: ‘Mitä nämä menot merkitsevät?’ niin vastatkaa: ‘Tämä on pääsiäisuhri Herralle, joka meni israelilaisten asuntojen ohi Egyptissä, kun hän rankaisi egyptiläisiä, mutta säästi meidän kotimme.’ » Näin kertomusta tästä ihmeellisestä vapautuksesta oli toistettava sukupolvesta toiseen.AO4 55.4

Pääsiäistä seurasi seitsemän päivää kestävä happamattoman leivän juhla. Juhlan toisena päivänä asetettiin vuoden sadon esikoishedelmä, ohralyhde, Herran eteen. Kaikki juhlamenot olivat vertauskuvia Kristuksen työstä. Israelin vapautus Egyptistä oli vertaus lunastuksesta, jota pääsiäisen oli tarkoitus pitää muistissa. Teurastettu karitsa, happamaton leipä ja uutislyhde kuvasivat Vapahtajaa.AO4 56.1