Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Todistusa Arteita 1 OSA

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Vanhempien yhteinen kurinpito

    Vanhemmat yleensä luottavat liian paljon lapsiinsa. Usein heissä on salaista vilppiä samaan aikaan kun vanhemmat luottavat heihin. Vanhemmat, tarkatkaa lapsianne erikoisen huolellisesti. Kehoittakaa, nuhdelkaa ja neuvokaa heitä ylös noustessanne ja istumaan käydessänne, ulos mennessänne ja sisään tullessanne, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä. Alistakaa lapset tahtoonne, kun he ovat nuoria. Monet vanhemmat laiminlyövät tämän pahoin. He eivät suhtaudu lapsiinsa niin lujasti ja päättävästi kuin heidän pitäisi. He sallivat heidän olla maailman kaltaisia, rakastaa vaat-teita ja seurustella niiden kanssa, jotka vihaavat totuutta ja joiden vaikutus on myrkyllinen. Näin menetellen he edistävät lastensa maailmanmielisyyttä.TA 42.1

    Näin, että kristittyjen vanhempien tulisi lujasti päättää yksissä tuumin hallita lapsiaan. Jotkut vanhemmat tekevät tässä virheen — heiltä puuttuu yksimielisyyttä. Toisinaan on virhe isässä, mutta useimmiten äidissä. Hellyydessään äiti hemmottelee lapsiaan ja antaa heille periksi. Isän työ vaatii häntä usein olemaan poissa kotoa ja lasten seurasta. Tällöin äidin vaikutus on ratkaiseva. Hänen esimerkkinsä muovaa suureksi osaksi lasten luonteen.TA 42.2

    Jotkut hellät äidit sietävät lapsissaan vääryyksiä, joita heidän ei pitäisi sallia ilmenevän näissä vähääkään. Isä ei välistä huomaa lasten virheitä. Äiti suo lapsille joitakin vaatteita tai suostuu heidän muihin mielitekoihinsa, niin ettei isän anneta tietää siitä mitään, koska hän nuhtelisi sellaisesta.TA 42.3

    Näin oikeastaan opetetaan lapsia petollisiksi. Jos isä sitten saa kuulla näistä väärinkäytöksistä, puolustellaan niitä ja ker-rotaan hänelle vain puoli totuutta. Äiti ei ole avomielinen. Hän ei ota huomioon, niinkuin hänen pitäisi, että isä tuntee lapsia kohtaan yhtä suurta mielenkiintoa kuin hänkin, ja ettei isältä tulisi peittää mitään niistä virheistä, jotka lapsista olisi poistettava heidän vielä ollessaan nuoria. Asiat on salattu. Lapset tietävät, ettei vanhempien kesken ole yhteisymmärrystä, ja sillä on oma vaikutuksensa heihin. Lapset alkavat pienestä pitäen pettää, salailla asioita ja esittää niitä väärässä valossa äidilleen yhtä hyvin kuin isälleenkin. Liioittelu tulee tavaksi ja selviä valheitakin alkaa ilmaantua omantunnon niistä paljonkaan syyttämättä.TA 42.4

    Nämä väärinkäytökset alkoivat siitä, että äiti salasi jotakin isältä, joka yhtä suurella mielenkiinnolla kuin hänkin seuraa lastensa luonteen muodostumista. Isän kanssa olisi pitänyt neuvotella avoimesti. Kaikki olisi pitänyt esittää hänelle peittelemättä. Mutta päinvastainen menettely, lasten väärinkäytösten salaaminen, herättää heissä petollisuutta ja tekee heistä valheellisia ja epärehellisiä.TA 43.1

    Näiden lasten ainoa toivo, olivatpa he uskonnollisia tai eivät, on perusteellinen kääntyminen. Koko heidän luonteensa on muututtava. Ajattelematon äiti, tiedätkö lapsiasi opettaessasi, että heidän nuorena saamansa opetus vaikuttaa koko heidän us-konnolliseen kokemukseensa. Taivuta heidät nuorena, opeta heidät alistumaan tahtoosi, niin he sitä helpommin oppivat noudattamaan Jumalan vaatimuksia. Rohkaise heitä olemaan vilpittömiä ja rehellisiä. Älä koskaan päästä heitä epäilemään vilpittömyyttäsi ja ehdotonta totuudenmukaisuuttasi.TA 43.2

    Näin, että nuoret tunnustavat, mutta eivät omista Jumalan pelastavaa voimaa. Heiltä puuttuu uskontoa, puuttuu pelastus. Ja voi heidän joutavaa, hyödytöntä puhelemistaan! Heistä tehdään tarkkoja, pelottavia merkintöjä, ja kuolevaiset tuomitaan niiden tekojen mukaan, mitä he ruumiissaan tekevät. Nuoret ystävät, tekonne ja turhat sananne ovat muistiin merkityt. Keskustelunne ei ole kosketellut ikuisia asioita vaan milloin mitäkin — se on ollut tavanomaista maailmallista keskustelua, mihin kristittyjen ei pitäisi ryhtyä. Se kaikki on kirjoitettu Jumalan kirjaan.TA 43.3

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents