Ei mitään aihetta epätoivoon

Katuvilla syntisillä ei ole mitään aihetta epätoivoon sen vuoksi, että heitä on muistutettu heidän rikkomuksistaan ja varoi-tettu vaarastaan. Juuri nämä ponnistukset heidän hyväkseen osoittavat, miten paljon Jumala rakastaa heitä ja tahtoo pelastaa heidät. Heidän tulee vain seurata Hänen neuvojaan ja tehdä Hänen tahtonsa periäkseen iankaikkisen elämän. Jumala asettaa erehtyvien lastensa synnit heidän eteensä, jotta he saisivat katsella niitä jumalallisen totuuden valaisemina ja nähdä, kuinka suuria ja inhottavia ne todellisuudessa ovat. Sen jälkeen he ovat velvolliset luopumaan niistä ikiajoiksi.TA 419.2

Jumala on meidän päivinämme yhtä voimallinen pelastamaan synnistä kuin Hän oli patriarkkojen, Daavidin, profeettojen ja apostolien päivinä. Monien Jumalan sanaan kirjoitettujen tapauksien siitä, miten Jumala on vapauttanut kansansa heidän synneistään, tulisi tehdä meidän päiviemme kristityt innokkaiksi vastaanottamaan jumalallista opetusta ja palaviksi saattamaan luonteensa täydelliseksi, niin että se kestää tutkivan tuomion läpikotaisen tarkastuksen.TA 419.3

Raamatun historia tukee nääntyvää sydäntä Jumalan ärmon toivolla. Meidän ei tarvitse antautua epätoivoon, kun näemme, miten toiset ovat taistelleet samoissa vaikeuksissa kuin mekin ja langenneet kiusauksiin niinkuin mekin ja silti nousseet siitä ja saaneet siunauksen Jumalalta. Innoitetut sanat loh-duttavat ja rohkaisevat erehtyviä sieluja. Siitä huolimatta, että patriarkat ja apostolit olivat alttiit inhimillisille heikkouksille, saivat he kuitenkin uskon kautta hyvän tunnustuksen, taistelivat taistelunsa Jumalan voimassa ja saivat ihanan voiton. Niin mekin voimme turvautua sovitusuhrin ansioon ja voittaa Jeesuksen nimessä. Ihmiskunta on ollut inhimillinen koko maailmassa aina Aadamin päivistä nykyaikaan asti, ja Jumalan rakkaus on kautta aikojen ollut vertaansa vailla.TA 420.1