Kokosydämisiä avustajia

Jokaisen uskovaisen tulee olla kokosydämisessä liitossa seurakunnan kanssa. Sen menestyminen tulee olla hänen ylin har-rastuksensa. Ellei hän tunne pyhää velvoitusta olla seurakunnalle enemmän hyödyksi kuin itse hyötyä siitä, se tulee paljon paremmin toimeen ilman häntä. Kaikki voivat tavalla tai toisella edistää Jumalan työtä. On sellaisia, jotka kuluttavat paljon rahaa tarpeettomaan ylellisyyteen. He tyydyttävät mielihalujaan, mutta seurakunnan tukemista varoillaan he pitävät raskaana taakkana. He ovat halukkaat hyötymään kaikista sen tarjoamista etuoikeuksista, mutta maksattavat toisilla laskut siitä.TA 423.3

Ne, jotka todellakin tuntevat syvää mielenkiintoa Jumalan työn edistämiseen, eivät epäröi sijoittaa varojaan, milloin ja missä niitä tarvitaan. Heidän tulee myös pitää pyhänä vel-vollisuutenaan elämällään valaista Kristuksen opetuksia, niin että he elävät sovinnossa toisten kanssa ja toimivat täysin yksimielisesti jakamattomana kokonaisuutena. Heidän tulee taipua seurakunnan mielipiteeseen. Monet elävät ainoastaan itsellensä. Suurta mielihyvää tuntien he katselevat omaa elämäänsä kuvitellen olevansa moitteettomat, vaikka he itse asiassa eivät tee mitään Jumalalle, vaan elävät ilmeisessä ristiriidassa Hänen ilmoitetun sanansa kanssa. Ulkonaisten muotomenojen noudattaminen ei milloinkaan tyydytä ihmissielun suuria tarpeita. Kristuksen ulkonainen tunnustaminen ei pysty tekemään meitä kykeneviksi kestämään tuomiopäivänä. Meillä tulee olla täydellinen luottamus Jumalaan, lapsenomainen turva Hänen lupauk-siinsa ja täydellinen antautuminen Hänen tahtoonsa.TA 424.1

Jumala on aina koetellut kansaansa koettelemusten ahjossa tehdäkseen heidät lujiksi ja totisiksi ja puhdistaakseen heidät kaikesta vääryydestä. Kun Aabraham ja hänen poikansa olivat kestäneet ankarimman kokeen, mitä heille voitiin määrätä, Jumala puhui enkelinsä välityksellä Aabrahamille: »Nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, kun et kieltänyt minulta ainokaista poikaasi.» 1 Moos. 22:12. Tämä suuri uskon teko sai Aabrahamin luonteen loistamaan erinomaisen kunniakkaasti. Se valaisee sattuvasti hänen täydellistä luottamustaan Jumalaan, jolta hän ei pidättänyt mitään, eipä edes lupauksen poikaakaan.TA 424.2

Ei ole mitään, mikä olisi liian kallisarvoista uhrattavaksi Jeesukselle. Jos palautamme Hänelle Hänen meille uskomiaan rahatalentteja, Hän on antava meille enemmän niitä. Hän palkitsee jokaisen ponnistuksen, jonka teemme Kristuksen hyväksi, ja jokainen Hänen nimessään suorittamamme tehtävä palvelee omia etujamme. Jumala luovutti suuresti rakastamansa Pojan ristiinnaulitsemisen tuskaan, jotta kaikki Häneen uskovat voisivat Jeesuksen nimessä tulla yhdeksi. Kun Kristus on uhrannut niin paljon pelastaakseen ihmiset ja saattaakseen heidät yksimielisyyteen keskenään samalla tavalla kuin Hän oli liittynyt Isäänsä, onko mikään uhraus liian suuri Hänen seuraajilleen, jotta he voisivat säilyttää tuon yhteyden?TA 424.3