Arvostelun hedelmät

Saatanalla on ollut suuri valta vanhempien mieleen heidän kurittomien lastensa välityksellä. Isän ja äidin laiminlyönnin synti on merkitty muistiin monia sapattia pitäviä vanhempia vastaan. Juoruamisen ja kantelemisen henki on Saatanan erikoisia välikappaleita eripuraisuuden ja epäsovun aikaansaamiseksi, ystävien erottamiseksi toisistaan ja uskomme pohjan hävittämiseksi monilta synnyttäen heissä epäilyksiä kantamme totuudellisuuteen. Veljet ja sisaret ovat liian valmiit puhumaan virheistä ja heikkouksista, joita he arvelevat toisissa olevan, varsinkin niissä, jotka pelottomasti ovat esittäneet Jumalan heille antamia nuhteita ja varoituksen sanomia.TA 469.2

Näitten valittajien lapset kuuntelevat avoimin korvin ja imevät itseensä nurjamielisyyden myrkkyä. Sillä tavalla vanhemmat huomaamattaan sulkevat ne tiet, joiden kautta heidän lastensa sydämet olisivat olleet saavutettavissa. Miten monet perheet höystävätkään ruokapöydässä istuessaan jokapäiväisiä aterioitaan epäilyksillään ja arvosteluillaan. Niillä he repivät rikki ystäviensä luonteita ja tarjoavat niitä mielestään herkullisena jälkiruokana toisille. Arvokasta parjauksen palasta kuljetetaan pöydän ympärillä kaikkien aterioivien arvosteltavaksi, ei ainoastaan aikuisten vaan myös lasten. Näin häväistään Jumalaa. Jeesus sanoi: »Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.» Matt. 25:40. Sen vuoksi ne, jotka parjaavat Kristuksen palvelijoita, halveksivat ja herjaavat Häntä.TA 469.3

Jotkut henkilöt, joiden velvollisuutena on tukea Jumalan valittuja palvelijoita, ovat suhtautuneet heihin epäkunnioittavasti ja toisinaan suorastaan halveksien. Lapsilta ei ole jäänyt kuulematta heidän vanhempiensa halveksivat huomautukset Jumalan pal-velijoiden vakavista nuhteista ja varoituksista. He ovat käsittäneet pilkalliset leikinlaskut ja halventavat puheet, jotka vuosien kuluessa ovat kantautuneet heidän korviinsa. Vanhempien pyrkimyksenä on ollut pyhien ja iankaikkisten asioiden istuttaminen heidän mieleensä samalla kertaa, kun on käsitelty maailman arkisia asioita. Mitä työtä suorittavatkaan tällaiset vanhemmat, kun he lapsistaan tekevät jumalattomia jo heidän lap-suudessaan! Tällä tavoin lapsia opetetaan häpäisemään taivaan lähettämiä nuhteita synnistä ja kapinoimaan niitä vastaan.TA 470.1

Siellä missä tällaiset paheet ovat saaneet jalansijaa, ei voi muuta odottaa kuin hengellistä rappeutumista. Juuri nämä samat vihollisen sokaisemat isät ja äidit ihmettelevät, miksi heidän lapsillaan on niin suuri taipumus epäuskoon ja Raamatun totuuksien epäilemiseen. He ihmettelevät, miksi on niin vaikea saavuttaa heitä siveellisillä ja uskonnollisilla vaikutteilla. Jos he omaisivat hengellistä näkökykyä, he huomaisivat heti, että tämä surkea tila johtuu heidän oman kotinsa vaikutuksesta, heidän omien epäluulojensa ja epäilystensä iduista. Sillä tavalla kasvatetaan monista nuorista jumalattomia tunnustuskristittyjen perhepiireissä.TA 470.2

Monet tuntevat erikoista mielihyvää saadessaan keskustella Jumalan kansan laitosten vastuunalaisissa asemissa olevien henkilöitten todellisista tai kuvitelluista puutteista. He syrjäyttävät kaiken hyvän, minkä nämä ovat suorittaneet ja sen hyödyn, jonka he ovat tuottaneet Jumalan asialle uupumattomalla työllään ja tinkimättömällä antaumuksellaan, ja kiinnittävät huomionsa johonkin näiden tekemään näennäiseen virheeseen, joka heidän mielikuvituksensa mukaan seurausten tultua ilmi olisi voitu välttää ja asia suorittaa paremmin ja tuloksellisemmin; kun tosiasia on se, että jos tämän työn suorittaminen olisi jätetty heille itselleen, he olisivat joko kieltäytyneet siitä kokonaan masentavien asianhaarojen vallitessa, tai olisivat toimineet paljon harkitsemattomammin kuin ne, jotka suorittivat työn ja seurasivat Jumalan kaitselmusta.TA 470.3

Mutta nämä epävakaiset tarinoitsijat takertuvat etupäässä työn epämiellyttäviin piirteisiin aivan kuin jäkälä karkeaan vuoren pintaan. Hengellisesti tällaiset henkilöt jäävät kääpiöiksi pohtiessaan alituisesti toisten heikkouksia ja virheitä. He ovat siveellisesti kykenemättömät huomaamaan hyviä ja jaloja tekoja, epäitsekkäitä yrityksiä, todellista sankaruutta ja itsensäkieltämistä. Heidän elämänsä ja toiveensa eivät tule jalommiksi ja ylevämmiksi, eivätkä heidän ajatuksensa ja suunnitelmansa tule syvällisemmiksi ja avarammiksi. He eivät vaali kristityn elämälle ominaista rakkautta. Päivästä toiseen he menevät yhä pitemmälle turmeluksessa ja tulevat yhä ahdasmielisemmiksi näkemyksissään ja ennakkoluuloissaan. Pikkumaisuus on heidän peruspiirteensä, ja heitä ympäröivä ilmapiiri hävittää rauhan ja onnellisuuden.TA 471.1

Kristittyjen tulee huolellisesti tarkata sanojaan. Heidän ei milloinkaan tule viedä epäedullisia tietoja toiselta ystävältään toiselle, varsinkaan jos he tietävät, etteivät nämä ole yksimielisiä. On julmaa vihjailla ja salavihkaa viitata seikkoihin, ikään kuin sinä tietäisit melko paljon tästä ystävästä tai tuosta tuttavasta, joista toiset ovat tietämättömät. Sellaiset vihjaukset kulkevat eteenpäin ja synnyttävät vielä epäedullisempia vaikutteita, kuin jos asia olisi esitetty avoimesti ja totuudenmukaisesti ilman liioitteluja. Miten paljon vahinkoa onkaan Kristuksen seurakunta kärsinyt tällaisista asioista! Sen jäsenten epä-johdonmukainen ja varomaton menettely on tehnyt seurakunnan heikoksi kuin vesi. Saman seurakunnan jäsenet ovat keskenään käyttäneet väärin toistensa luottamusta, vaikk’ei syyllinen lainkaan ajatellut vahingoittaa toista. Ymmärryksen puute kes-kustelun aiheita valittaessa on saanut paljon pahaa aikaan.TA 471.2

* * * * *

Keskustelun tulee pysyä hengellisissä ja taivaallisissa asioissa, mutta niin ei aina ole ollut. Jos kristillisten ystävien kans- sakäyminen on uhrattu pääasiallisesti mielen ja sydämen kehittämiseksi, ei sitä tarvitse myöhemmin katua, vaan he voivat muistella keskustelua hyvällä mielellä. Mutta jos hetket on uhrattu kevtymieliseen ja turhanpäiväiseen puhumiseen, ja kallis aika on kulutettu toisten elämän ja luonteen rikkirepimiseen, niin ystävällinen kanssakäyminen on osoittautuva pahuuden lähteeksi, ja vaikutuksenne on oleva kuoleman lemuna kuolemaksi.» 1868 — Tod. II: 186, 187.TA 471.3

* * * * *

Meidän ei tule antaa vaikeuksiemme ja pettymystemme syöpyä sieluumme ja tehdä itseämme ärtyneiksi ja kärsimättömiksi. Älköön keskuudessamme olko eripuraisuutta, pahan ajattelua eikä pahan puhumista, ettemme rikkoisi Jumalaa vastaan Veljeni, jos te avaatte sydämenne kateudelle ja pahan ajattelulle, ei Pyhä Henki voi jäädä teihin asumaan. Etsikää Kristuksen täyteyttä. Tehkää työtä samalla tavalla kuin Hän. Antakaa jo-kaisen ajatuksenne ja sananne ilmaista Häntä. Te tarvitsette joka päivä uuden rakkauden kasteen, joka apostolien päivinä teki Jumalan omista yksimielisen joukon. Tämä rakkaus antaa terveyttä ruumiille, sielulle ja hengelle. Ympäröikää sielunne sellaisella ilmapiirillä, joka vahvistaa hengellistä elämäänne. Vaalikaa uskoa, toivoa ja rakkautta. Antakaa Jumalan rauhan vallita sydämessänne. — 1904 — Tod. VIII: 191.TA 472.1

* * * * *

Herra elää ja hallitsee. Pian Hän nousee valtasuuruudessaan vapisuttamaan maata hirveästi. Nyt on julistettava erikoista sanomaa, joka pystyy tunkeutumaan pimeyden lävitse sekä saattamaan sieluja ratkaisuun ja kääntymykseen. »Kiiruhda, pakene henkesi tähden», tulee meidän kutsuna esittää synnissä eläville. Nyt meidän täytyy tehdä täyttä totta. Meillä ei ole varaa hukata hetkeäkään arvosteluun eikä syyttämiseen. Ne, jotka ennen ovat tehneet niin, langetkoot polvilleen rukoukseen ja tarkatkoot, miten he ovat asettaneet omat sanansa ja suunnitelmansa Jumalan sanojen ja suunnitelmien tilalle. — 1904 — Tod. VIII: 36,TA 472.2