Englanti ja Skotlanti saavat valoa

Samanaikaisesti kun Luther avasi suljetun Raamatun Saksan kansalle, Jumalan Henki johti Tyndalen tekemään saman Englannille. Hän tutki ahkerasti pyhiä kirjoituksia ja julisti pelkäämättä totuudesta saamaansa vakaumusta vaatien, että kaikki opit oli koeteltava Jumalan Sanalla. Hänen intonsa vain yllytti Paavilaisten vastustusta. Eräs oppinut katolinen tohtori, joka antautui väittelyyn hänen kanssaan, julisti: “Meille olisi parempi olla ilman Jumalan lakia kuin ilman paavin lakia.” Tyndale vastasi: “Uhmaan paavia ja kaikkia hänen lakejaan, ja jos Jumala säästää henkeni, niin ennen pitkää saan aikaan sen, että auraa vetävä poika tuntee enemmän Raamattua kuin te.”KuKi 276.2

Vakaa aikomus toimittaa Uusi Testamentti kansalle sen omalla kielellä, mitä hän oli alkanut pitää vireillä, oli nyt varmistunut, ja hän ryhtyi heti työhön. Koko Englanti näytti liittyvän häntä vastaan, ja hän päätti etsiä suojaa Saksasta. Siellä hän alkoi painaa englanninkielistä Uutta Testamenttia. Pian oli valmiina kolme tuhatta kappaletta Uutta Testamenttia, ja hän julkaisi vielä samana vuonna toisen painoksen.KuKi 276.3

Lopulta hän sai todistaa uskostaan marttyyrikuolemalla, mutta hänen valmistamansa aseet ovat tehneet toisille sotilaille mahdolliseksi taistella halki vuosisatojen aina meidän aikaamme asti.KuKi 277.1

Skotlannissa evankeliumi sai esitaistelijansa John Knoxin persoonasta. Tämä uskollinen uskonpuhdistaja ei pelännyt ihmisiä. Hänen ympärillään roihuavat marttyyriroviot olivat omiaan vain vahvistamaan hänen intoaan entisestään. Pyövelin kirveen riippuessa uhkaavana hänen päänsä yläpuolella hän seisoi perääntymättä paikallaan jaellen ankaria iskuja sekä oikealle että vasemmalle puolelleen hävittääkseen epäjumalanpalveluksen. Näin hän piti kiinni päämäärästään, rukoillen ja taistellen Herran taisteluita, kunnes Skotlanti oli vapaa.KuKi 277.2

Englannissa Latimer julisti saarnastuolista, että Raamattua tulee lukea kansan omalla kielellä. Hän sanoi, että Pyhän Raamatun kirjoittaja “on itse Jumala” ja että tässä kirjassa on Tekijänsä voima ja iankaikkisuus. “Ei ole olemassa ketään kuningasta, keisaria, viranomaista tai hallitsij aa ... jonka ei ole toteltava ... Hänen pyhää Sanaansa.” “Älkäämme ottako harha-askelia, vaan antakaamme Jumalan Sanan johtaa meitä: älkäämme kulkeko esi-isiemme jälkiä ja nou-dattako sitä, mitä he tekivät, vaan mitä heidän olisi tullut tehdä.”KuKi 277.3

Barnes ja Frith, Tyndalen uskolliset ystävät, nousivat puolustamaan totuutta. Ridleyt ja Cranmer seurasivat heitä. Nämä Englannin uskonpuhdistuksen johtajat olivat oppineita miehiä, ja useimmat heistä olivat olleet roomalaisen kirkkokunnan korkeasti kunnioittamia intonsa ja hurskautensa tähden. Heidän nousemisensa paaviutta vastaan aiheutui siitä, että he tunsivat paavinistuimen erheet ja rikko-mukset. Heidän perehtyneisyytensä Babylonin salaisuuksiin antoi heidän sitä vastaan esittämilleen todistuksille suuremman voiman.KuKi 277.4

Tyndalen, Frithin, Latimerin ja Ridleyjen puolustama suuri pääperiaate oli Pyhän Raamatun jumalallinen arvovalta ja pätevyys. He kielsivät paavien, neuvostojen, isien ja kuninkaitten ottaman vallan hallita ihmisten omiatuntoja uskonnollisissa asioissa. Raamattu oli heidän ohjeensa, ja sen ratkaistavaksi he asettivat kaikki opit ja väitteet. Usko Jumalaan ja Hänen Sanaansa ylläpiti näitä pyhiä miehiä heidän antaessaan henkensä polttoroviolla.KuKi 277.5