Epäjumalanpalveluksen vaara

Jälleen Jumala tahtoi suojella Israelin lapsia epäjumalanpalvelukselta. Hän sanoi heille: “Älkää tehkö jumalia minun rinnalleni; hopeisia tai kultaisia jumalia älkää tehkö itsellenne.” Heillä oli vaara jäljitellä egyptiläisten esimerkkiä ja tehdä itselleen Jumalaa esittäviä kuvia.KuKi 110.1

Herra sanoi Moosekselle: “Katso, minä lähetän enkelini sinun edellesi varjelemaan sinua tiellä ja johdattamaan sinua siihen paikkaan, jonka minä olen valmistanut. Ole varuillasi Hänen edessään ja kuule Häntä äläkä pahoita Hänen mieltänsä. Hän ei jätä teidän rikoksianne rankaisematta, sillä minun nimeni on Hänessä. Mutta jos sinä kuulet Häntä ja teet kaikki, mitä minä käsken, niin minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja vastustajaisi vastustaja. Sillä minun enkelini käy sinun edelläsi ja johdattaa sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä hävitän heidät.” Enkeli, joka kulki Israelin edellä, oli Herra Jeesus Kristus. “Älä kumarra heidän jumaliansa, älä palvele niitä äläkä tee, niinkuin he tekevät, vaan kukista ne maahan ja murskaa niiden patsaat. Palvelkaa Herraa, Jumalaanne, niin Hän siunaa sinun ruokasi ja juomasi, ja minä pidän puutteen sinusta kaukana.” 2. Moos. 23: 24, 25.KuKi 110.2

Jumala tahtoi saada kansansa ymmärtämään, että Hänen yksin tulisi saada olla heidän palvontansa kohteena ja että kun he valloittaisivat epäjumalia palvelevat kansat ympärillään, heidän ei tulisi säilyttää ainoatakaan heidän epäjumalankuvistaan, vaan hävittää ne täydellisesti. Monet näistä pakanallisista jumalista olivat hyvin kallisarvoisia ja kauniita ammattitöitä, mikä voisi kiusata heitä, jotka olivat nähneet Egyptissä niin yleistä epäjumalanpalvelusta, myös osoittamaan näille elottomille palvonnan kohteille jonkinlaista kunnioitusta. Herra tahtoi kansansa tietävän, että epäjuma- lanpalveluksen tähden, joka oli johtanut nämä kansat kaikenlaiseen syntiin, Hän oli käyttävä israelilaisia välikappaleinaan rankaistakseen heitä ja hävittääkseen heidän jumalansa.KuKi 110.3

“Minä lähetän kauhuni sinun edelläsi ja saatan hämminkiin kaikki kansat, joiden luo sinä tulet, ja ajan kaikki vihollisesi pakoon sinun edestäsi. Ja minä lähetän herhiläisiä sinun edelläsi karkoittamaan hivviläiset, kanaanilaiset ja heettiläiset sinun tieltäsi. Mutta minä en karkoita heitä sinun tieltäsi yhtenä vuotena, ettei maa tulisi autioksi eivätkä metsän pedot lisääntyisi sinun vahingoksesi; vähitellen minä karkoitan heidät sinun tieltäsi, kunnes olet tullut kyllin lukuisaksi ottamaan haltuusi maan. Ja minä asetan sinun rajasi Kaislamerestä filistealaisten mereen ja erämaasta Eufrat-virtaan asti; sillä minä annan maan asukkaat teidän valtaanne, ja sinä karkoitat heidät tieltäsi. Älä tee liittoa heidän äläkä heidän jumaliensa kanssa. Älkööt he jääkö asumaan sinun maahasi, etteivät saattaisi sinua tekemään syntiä minua vastaan; sillä jos sinä palvelet heidän jumaliansa, on se sinulle paulaksi.” 2 Moos. 23: 27—33. Jumala antoi nämä lupaukset kansallensa heidän kuuliaisuutensa ehdolla. Jos he palvelisivat Herraa koko sydämestään, Hän tekisi suuria asioita heidän hyväksensä.KuKi 111.1

Kun Mooses oli vastaanottanut Herralta nämä rangaistustuomiot ja kirjoittanut ne kansaa varten samoinkuin kuuliaisuuden ehdolla annetut lupauksetkin, Herra sanoi hänelle: “Nouse Herran tykö, sinä ja Aaron, Naadab ja Abihu ynnä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta; ja kumartukaa ja rukoilkaa taampana. Mooses yksinään lähestyköön Herraa; muut älkööt lähestykö, ja kansa älköön nousko sinne hänen kanssansa.” Ja Mooses tuli ja kertoi kansalle kaikki Herran sanat ja kaikki Hänen säädöksensä. Niin koko kansa vastasi yhteen ääneen ja sanoi: “Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme.” 2 Moos. 24: 1—3.KuKi 111.2

Mooses ei ollut kirjoittanut kymmeniä käskyjä, vaan rangaistukset, jotka Jumala tahtoi heidän ottavan huomioon, ja lupaukset, jotka Jumala antoi ehdolla, että he tottelisivat Häntä. Hän luki tämän kansalle, ja he sitoutuivat tottelemaan kaikkea, mitä Herra oli sanonut. Sitten Mooses kirjoitti heidän juhlallisen sitoumuksensa kirjaan ja uhrasi Jumalalle kansan puolesta. “Ja hän otti liitonkirjan ja luki sen kansan kuullen. Ja he sanoivat: ‘Kaikkea, mitä Herra on puhunut, me noudatamme ja tottelemme.’ Niin Mooses otti veren ja vihmoi sitä kansan päälle ja sanoi: ‘Katso, tämä on sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt teidän kanssanne kaikkien näiden sanojen perusteella.’” Kansa uudisti juhlallisen lupauksensa Herralle luvaten tehdä kaiken, mitä Hän oli sanonut ja olla Hänelle kuuliainen. (2 Moos. 24: 7, 8.)KuKi 111.3