Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Suuri Taistelu

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    2.—Marttyyrien vuosisadat

    Jeesus ilmoitti opetuslapsilleen, mitä hänen kansansa tulisi kokemaan sen jälkeen, kun hänet otettaisiin heiltä pois aina siihen asti, kun hän palaisi voimassa ja kirkkaudessa. Hänen katseensa tunkeutui kauas tulevaisuuteen ja erotti rajut myrskyt, jotka kohtaisivat hänen seuraajiaan tulevina vainon aikoina. 1Katso Man. 24: 9, 21, 22 Kristuk-sen seuraajien oli kuljettava sama häpeän ja kärsi-myksen tie, jonka heidän Mestarinsa oli kulkenut. Maailman Lunastajaan kohdistunut vihamielisyys tulisi kohdistumaan kaikkiin, jotka uskovat hänen ni-meensä.ST 28.1

    Pakanat oivalsivat, että mikäli evankeliumi voittai-si, heidän temppelinsä ja alttarinsa hävitettäisiin; siksi vainon tulet sytytettiin. Kristityiltä riistettiin omaisuus ja heidät karkotettiin kodeistaan. Suuret joukot jalosukuisia ja orjia, rikkaita ja köyhiä, oppineita ja oppimattomia teurastettiin armotta.ST 28.2

    Neron hallituskaudella alkaneet vainot jatkuivat satoja vuosia. Kristittyjä syytettiin valheellisesti nä-länhädästä, rutosta ja maanjäristyksistä. Ilmiantajat olivat valmiit maksua vastaan kavaltamaan viattomat kapinallisina ja yhteiskunnan vihollisina. Heitä heitet-tiin joukoittain villipedoille tai poltettiin elävältä amfiteattereissa. Jotkut ristiinnaulittiin; toiset käärittiin villieläinten nahkoihin ja sysättiin areenalle koirien raadeltaviksi. Kansanjuhlissa väkijoukot kokoontuivat nauttimaan näytelmästä ja tervehtivät kristittyjen kuolinkamppailua naurulla ja suosionosoituksilla.ST 28.3

    Kristuksen seuraajien oli pakko etsiä suojaa yksi-näisiltä seuduilta. Kukkuloiden uumeniin Rooman kaupungin ulkopuolelle oli kaivettu pitkiä tunneleita, jotka ulottuivat kilometrien päähän kaupunginmuurin ulkopuolelle. Näihin maanalaisiin pakopaikkoihin Kristuksen seuraajat hautasivat kuolleensa, ja sieltä he myös löysivät kodin, kun heidät julistettiin lainsuojattomiksi. Monet palauttivat mieleensä Mes-tarin sanat, että heidän tulisi iloita joutuessaan vainot-taviksi Kristuksen tähden. He saisivat suuren palkan taivaissa, sillä samoin oli vainottu profeettojakin ennen heitä. 2 Katso Man. 5: 11, 12ST 29.1

    Voittolaulut kohosivat räiskyvien liekkien keskeltä. Uskossa he näkivät Kristuksen ja enkelien tarkkailevan heidän lujuuttaan hyväksyvästi ja syvästi kiin-nostuneina. Jumalan valtaistuimelta kuului ääni: “Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän.” 3Ilm. 2: 10ST 29.2

    Saatanan yritykset tuhota Kristuksen seurakunta väkivalloin olivat turhia. Jumalan työmiehiä surmat-tiin, mutta evankeliumi jatkoi leviämistään ja sai lisää kannattajia. Eräs kristitty sanoi: “Mitä enemmän meitä niitätte maahan, sitä enemmän joukkomme kasvaa; kristittyjen veri on siemen.” 4 Tertullianus, Apologia, 50. kappale.ST 29.3

    Siksi Saatana päätti tehostaa taisteluaan Jumalaa vastaan pystyttämällä lippunsa kristillisen seurakun-nan sisäpuolelle saavuttaakseen viekkaudella sen, mitä hän ei ollut saavuttanut väkivalloin. Vaino lakkasi. Tilalle tulivat ajallisen menestyksen ja hyvinvoinnin houkutukset. Epäjumalanpalvelijat ottivat vastaan osan kristinuskosta, mutta hylkäsivät samalla tärkeitä totuuksia. He tunnustivat ottavansa vastaan Jeesuksen, mutta heillä ei ollut synnintuntoa eivätkä he tunteneet tarvetta parannukseen ja sydämen muutokseen. Joitakin myönnytyksiä tehtyään he ehdottivat, että kristityt tekisivät samoin, niin että kaikki voisivat olla yhtä uskossa Kristukseen.ST 29.4

    Nyt seurakuntaa uhkasi hirvittävä vaara. Tähän verrattuna vankila, kidutus, tuli ja miekka olivat siu-nauksia! Muutamat kristityistä pysyivät lujina. Toiset olivat valmiit tinkimään uskostaan. Nimikristillisyyden viittaan verhoutuneena Saatana soluttautui seu-rakuntaan turmellakseen heidän uskonsa.ST 30.1

    Useimmat kristityistä suostuivat lopulta tekemään kompromissejä. Kristinusko ja pakanuus solmivat liiton. Vaikka epäjumalien palvojat teeskentelivät liit-tyvänsä seurakuntaan, he riippuivat yhä kiinni epäju-malanpalveluksessaan ja vaihtoivat vain palvontansa kohteet Jeesuksen, Marian ja pyhimysten kuviin. Epä-terveet opit, taikauskoiset rituaalit ja pakanalliset seremoniat saivat jalansijaa kirkon uskonkäsityksissä ja jumalanpalveluksessa. Kristinusko turmeltui, ja seurakunta menetti puhtautensa ja voimansa. Kaikki eivät kuitenkaan joutuneet harhaan. Muutamat pysyi-vät uskollisina totuuden antajalle.ST 30.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents