Evankeliumia Ranskalle
Kerran Calvin sattui menemään eräälle kaupungin toreista ja näki siellä harhaoppisen polttamisen. Tuon pelottavan kuoleman tuskista ja kirkon kammottavasta tuomiosta huolimatta marttyyri osoitti sellaista uskoa ja rohkeutta, että nuori opiskelija ahdistui verratessaan sitä omaan epätoivoonsa ja pimeyteensä. Hän tiesi, että “harhaoppiset” perustivat uskonsa Raamattuun. Hän päätti ryhtyä tutkimaan sitä löytääkseen heidän ilonsa salaisuuden.ST 145.1
Raamatusta hän löysi Kristuksen. “Oi Isä”, hän huudahti, “hänen uhrinsa on tyynnyttänyt vihasi; hänen verensä on pessyt pois epäpuhtauteni; hänen ristinsä on kantanut kiroukseni; hänen kuolemansa on sovittanut minut. - Sinä olet koskettanut sydäntäni, jotta inhoaisin kaikkia muita ansioita paitsi Jeesuksen ansioita.” ST 145.2
Nyt hän päätti omistaa elämänsä evankeliumille. Mutta hän oli luonteeltaan arka ja halusi vielä opiskel-la. Ystävien vakavat vetoomukset saivat hänet kuiten-kin lopulta suostumaan julkiseksi opettajaksi. Hänen sanansa olivat kuin maata virkistävä kaste. Hän oli nyt eräässä maaseutukaupungissa prinsessa Margareetan suojeluksessa. Prinsessa rakasti evankeliumia ja suojeli sen kannattajia. Calvin aloitti työnsä ihmisten kodeissa. Ne, jotka kuulivat sanoman, veivät hyvän uutisen muille. Hän jatkoi työtään ja laski perustuksen seurakunnille, jotka todistaisivat pelottomasti totuuden puolesta.ST 145.3
Pariisille esitettäisiin uusi kutsu ottaa vastaan evankeliumi. Lefèvren ja Farelin kutsu oli torjuttu, mutta tuon suuren pääkaupungin kaikki kansanluokat kuulisivat sanoman uudelleen. Kuningas ei ollut vielä asettunut täysin Rooman puolelle uskonpuhdistusta vastaan. Margareeta päätti, että puhdistettua uskoa tulisi saarnata Pariisissa. Hän käski erästä protestanttista sananjulistajaa saarnaamaan kirkoissa. Koska paavilliset kirkonmiehet eivät sallineet tätä, prinsessa avasi palatsin sananjulistustyölle. Ilmoitettiin, että joka päivä pidettäisiin saama, ja kansaa kutsuttiin osallistumaan. Joka päivä saapui tuhansia.ST 145.4
Kuningas käski avata kaksi Pariisin kirkkoa. Kos-kaan ei Jumalan sana ollut sillä lailla koskettanut kaupunkia. Kohtuullisuus, puhtaus, järjestys ja ahke-ruus syrjäyttivät juoppouden, irstauden, riidat ja jou-tilaisuuden. Monet ottivat evankeliumin vastaan, mutta kansan enemmistö torjui sen. Paavin kannattajat pääsivät jälleen voitolle. Kirkot suljettiin uudelleen ja polttorovio pystytettiin.ST 146.1
Calvin oli yhä Pariisissa. Lopulta viranomaiset päättivät viedä hänet roviolle. Hän ei epäillyt vaaraa, kun ystävät kiiruhtivat hänen huoneeseensa kertomaan, että viranomaiset olivat tulossa pidättämään hänet. Samassa ulko-ovelta kuului äänekäs koputus. Hetkeäkään ei ollut hukattavissa. Ystävät pidättivät viranomaisia ovella toisten auttaessa uskonpuhdistajaa laskeutumaan ikkunasta. Hän kiiruhti nopeasti erään uskonpuhdistusta kannattavan työmiehen mökkiin. Siellä hän pukeutui tämän vaatteisiin ja lähti kuokka olalla kulkemaan kohti etelää, kunnes pääsi turvaan Margareetan hallintoalueelle.ST 146.2
Kauan ei Calvin voinut pysyä toimettomana. Heti kun myrsky oli hieman laantunut, hän valitsi uudeksi työkentäkseen Poitiersin, missä uudet käsitykset olivat jo saaneet kannatusta. Kaikensäätyiset henkilöt kuuntelivat mielellään evankeliumia. Kuulijoiden määrän lisääntyessä pidettiin turvallisempana kokoontua kaupungin ulkopuolelle. Kokouspaikaksi valittiin luola, jonka puut ja ulkonevat kalliot peittivät näky-vistä. Tässä syrjäisessä paikassa luettiin ja selitettiin Raamattua. Siellä Ranskan protestantit viettivät en-simmäisen kerran Herran ehtoollista. Tästä pienestä seurakunnasta lähetettiin työhön useita uskollisia evankelistoja.ST 146.3
Vielä kerran Calvin palasi Pariisiin, mutta totesi työn siellä lähes mahdottomaksi. Lopulta hän päätti lähteä Saksaan. Tuskin hän oli poistunut Ranskasta, kun myrsky puhkesi. Ranskan uskonpuhdistajat päät-tivät iskeä Rooman taikauskoisia käsityksiä vastaan niin rohkeasti, että koko kansakunta heräisi. Eräänä yönä asetettiin kaikkialle Ranskaan messua vastusta-via julisteita. Tämä innokas mutta harkitsematon teko antoi Rooman kannattajille tekosyyn vaatia “harhaop-pisten” hävittämistä valtaistuinta ja kansakunnan rauhaa uhkaavina kiihottajina.ST 147.1
Yksi julisteista oli kiinnitetty kuninkaan makuu-huoneen oveen. Tämä ennenkuulumaton röyhkeys herätti kuninkaan vihan. Hän ilmaisi raivonsa kauhis-tuttavin sanoin: “Ottakaa erotuksetta kiinni kaikki, joita epäillään luterilaisesta harhaopista. Minä aion hävittää heidät kaikki.” Kuningas oli päättänyt aset-tua kokonaan Rooman puolelle.ST 147.2