Hurmahenkisyyttä esiintyy
Näihin aikoihin alkoi esiintyä hurmahenkisyyttä. Jotkut osoittivat fanaattista intoa. Heidän kiihkomieliset käsityksensä eivät herättäneet vastakaikua adventistien enemmistössä, mutta silti he tuottivat häpeää totuuden asialle.ST 255.1
Saatana menetti alamaisiaan, ja häväistäkseen Ju-malan asian hän yritti pettää uskovaisia ja ajaa heidät äärimmäisyyksiin. Hänen asiamiehensä olivat valmiit tarttumaan jokaiseen erehdykseen, jokaiseen sopi-mattomaan tekoon ja esittämään ne mitä räikeimmässä valossa herättääkseen vastenmielisyyttä adventisteja kohtaan. Mitä useampi hänen johdossaan oleva henkilö tunnustaisi uskonsa Kristuksen toiseen tulemiseen, sitä suuremman hyödyn hän saisi.ST 255.2
Saatana on veljien “Syyttäjä”. Hänen henkensä innoittaa ihmiset etsimään virheitä Herran kansasta ja kiinnittämään huomion niihin, samalla kun sen hyvät teot sivuutetaan vaieten.ST 255.3
Koko kirkon historiassa ei ole esiintynyt ainoatakaan uudistusliikettä, joka ei olisi kohdannut vaikeita esteitä. Jokaiseen Paavalin perustamaan seurakuntaan liittyi henkilöitä, jotka toivat mukanaan harhaoppeja. Myös Luther oli pulassa kiihkoilijoiden vuoksi, jotka väittivät Jumalan puhuneen suoraan heidän välityksellään ja asettivat omat käsityksensä Raamatun yläpuolelle. Monet joutuivat uusien opettajien harhaanjohtamiksi ja ryhtyivät Saatanan kanssa hajottamaan sitä, minkä Luther oli Jumalan ohjaamana rakentanut. Wesleyt kohtasivat Saatanan juonet tämän ajaessa tasapainottomia ja pyhittymättömiä henkilöitä fanaattisuuteen.ST 255.4
William Miller ei suhtautunut myönteisesti kiihkomielisyyteen. “Paholaisella on nykyään suuri valta muutamiin”, hän sanoi. “Maailmassa on monenlaisia henkiä, ja meitä on kehotettu koettelemaan niitä. - Olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että saatanalla on suuri osuus näissä hillittömissä liikkeissä.” ST 256.1
Uskonpuhdistuksen viholliset syyttivät kiihkomielisyyden onnettomista seurauksista niitä, jotka vilpittömimmin sitä vastustivat. Adventtiliikkeen viholliset menettelivät samoin. Tyytymättä kiihkoilijoiden virheiden liioitteluun he levittivät huhuja, joilla ei ollut mitään tekemistä totuuden kanssa. Kristuksen tulon läheisyyden julistaminen häiritsi heidän rauhaansa. He pelkäsivät sen olevan totta, vaikka toivoivatkin päinvastaista. Tämä oli salainen syy heidän taisteluunsa adventisteja vastaan.ST 256.2
Ensimmäisen enkelin sanomalla oli hurmahenkisyyttä estävä vaikutus. Ne, jotka olivat mukana näissä vakavissa liikkeissä, olivat yksimielisiä; he rakastivat toisiaan ja Jeesusta, jonka he odottivat pian näkevänsä. Sama usko ja sama autuaallinen toivo osoittautui kilveksi Saatanan hyökkäyksiä vastaan.ST 256.3