Totuuden periaatteet

He arvostivat totuuden periaatteita enemmän kuin taloja, maita, ystäviä, sukulaisia ja jopa elämää. Var-haisesta lapsuudesta asti nuoret opetettiin suhtautu-maan vakavasti Jumalan lain pyhiin vaatimuksiin. Raamatut olivat harvinaisia, ja siksi sen kallisarvoisia sanoja painettiin muistiin. Monet osasivat ulkoa pitkiä katkelmia sekä Vanhasta että Uudesta testamentista.ST 46.2

Heidät kasvatettiin pienestä pitäen kestämään vai-keuksia ja ajattelemaan ja toimimaan itsenäisesti. Heidät opetettiin kantamaan vastuuta, olemaan varo vaisia puheessaan ja ymmärtämään milloin oli viisasta vaieta. Yksikin vihollisten kuullen lausuttu harkitsematon sana olisi saattanut vaarantaa satojen veljien hengen, sillä totuuden viholliset jäljittivät saalistavien susien tavoin niitä, jotka uskalsivat vaatia uskonnonvapautta.ST 46.3

Valdolaiset uurastivat sitkeän kärsivällisesti saa-dakseen elantonsa. Jokainen viljelykelpoinen maatilkku vuorten keskellä oli tehokkaassa käytössä. Sääs-täväisyys ja itsensä kieltäminen olivat osa lasten kas-vatusta. Menetelmä oli vaivalloinen mutta terveellinen, juuri sellainen mitä ihminen langenneessa tilassaan tarvitsee. Nuorille opetettiin, että kaikki heidän kykynsä kuuluvat Jumalalle ja niitä on kehitettävä hänen palvelustaan varten.ST 47.1

Valdolaisseurakunnat muistuttivat apostolisen ajan seurakuntaa. Hyläten paavin ja prelaattien ylivallan ne pitivät Raamattua ainoana erehtymättömänä auk-toriteettina. Niiden pastorit, toisin kuin Rooman mahtavat papit, ruokkivat Jumalan laumaa ja johtivat ne vihreille niityille ja hänen pyhän sanansa eläville lähteille. Kansa ei kokoontunut upeisiin kirkkoihin tai mahtaviin katedraaleihin, vaan alppilaaksoihin tai, vaaran uhatessa, johonkin kalliosuojaan kuulemaan Kristuksen palvelijoiden julistamia totuuden sanoja. Pastorit saarnasivat evankeliumia mutta vierailivat myös sairaiden luona ja pyrkivät edistämään sopu-sointua ja veljellistä rakkautta. Teltantekijä Paavalin tavoin jokainen oppi ammatin, jolla saattoi tarvittaessa elättää itsensä.ST 47.2

Nuoret saivat opetusta pastoreiltaan. Raamattu oli opiskelun pääkohde. Matteuksen ja Johanneksen evankeliumit painettiin mieleen, samoin useita apos-tolien kirjeitä.ST 47.3

Pyhää Raamattua jäljennettiin jae jakeelta uutterasti, joskus maan pimeissä luolissa soihtujen valossa. Taivaan enkelit ympäröivät näitä uskollisia työnteki-jöitä.ST 47.4

Saatana oli yllyttänyt paavillisia pappeja ja prelaatteja hautaamaan totuuden sanan erehdysten ja taika-uskon rojun alle. Mutta se säilyi ihmeellisellä tavalla turmeltumattomana läpi pimeiden aikakausien. Niin kuin arkki aaltoilevalla merellä Jumalan sana selviytyy myrskyistä, jotka uhkaavat tuhota sen. Kuten kaivok-sessa on rikkaita kultaja hopeasuonia piilossa maan pinnan alla, niin Raamattukin sisältää totuuden aartei-ta, jotka paljastuvat ainoastaan nöyrälle, rukoilevalle etsijälle. Jumala suunnitteli Raamatun oppikirjaksi koko ihmiskunnalle ilmaistakseen siinä itsensä. Jokai-nen siitä löydetty totuus ilmaisee uusia piirteitä sen tekijän luonteesta.ST 48.1

Vuorilla sijaitsevista kouluista lähetettiin joitakin nuoria Ranskan ja Italian oppilaitoksiin, missä heille tarjoutui paremmat mahdollisuudet opiskeluun ja tutkimukseen kuin kotiseudullaan alppien keskellä. Näin nuoret joutuivat alttiiksi kiusauksille. He kohtasivat Saatanan asiamiehiä, jotka syöttivät heille salaka-valia harhaoppeja ja vaarallista petosta. Mutta heidät oli kasvatettu lapsuudesta asti kohtaamaan tällaista. Kouluissa, joihin he menivät, he eivät saaneet uskoutua kenellekään. Heidän vaatteensa oli valmistettu niin, että ne voivat kätkeä niihin kalleimman aarteensa - Raamatun. Milloin vain voivat, he jättivät varovasti osia siitä niiden saataville, joiden sydän näytti avoi-melta ottamaan vastaan totuuden. Näissä oppilaitok-sissa voitettiin monia oikean uskon puolelle, ja usein Raamatun periaatteet levisivät koko kouluun. Paavil-liset johtajat eivät kuitenkaan pystyneet jäljittämään “turmiollisen harhaopin” lähdettä.ST 48.2