Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Suuri Taistelu

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Hieronymus vangitaan

    Mutta erään toisenkin todistajan veri saisi puhua totuuden puolesta. Hieronymus oli kehottanut Husia pysymään rohkeana ja lujana ja luvannut kiiruhtaa apuun, jos hän joutuisi vaaraan. Kuultuaan uskonpuhdistajan vangitsemisesta uskollinen oppilas val-mistautui täyttämään lupauksensa. Ilman suojakirjaa hän lähti Konstanziin. Saavuttuaan perille hän va-kuuttui, että oli vain asettunut vaaralle alttiiksi eikä voisi tehdä mitään Husin hyväksi. Hän pakeni, mutta hänet pidätettiin ja tuotiin takaisin kahleissa. Kun hän oli ensimmäisen kerran kirkolliskokouksen edessä, hänen vastausyrityksensä vaiennettiin huudoilla: “Viekää hänet liekkeihin!” 15 Bonnechose I, s. 234. Hänet heitettiin vankityrmään, jossa häntä ruokittiin vedellä ja leivällä. Van-keusajan julmuudet saivat hänet sairastumaan ja uh-kasivat viedä hänen henkensä. Viholliset pelkäsivät hänen pääsevän heidän käsistään ja alkoivat kohdella häntä lempeämmin, vaikka pitivätkin hänet vuoden päivät vankilassa.ST 73.2

    Husin turvakirjan loukkaus oli nostanut suuttu-muksen myrskyn. Kirkolliskokous päätti, ettei Hieronymusta polteta vaan hänet pakotetaan peruutta-maan oppinsa. Hänen annettiin valita peruuttamisen ja polttorovion välillä. Sairauden ja vankilan rasitusten heikentämänä, ahdistuksen ja epätietoisuuden piinaamana, erossa ystävistään ja Husin kuoleman masentamana Hieronymus menetti rohkeutensa. Hän lupasi pysyä katolisessa uskossa ja hyväksyi kirkollis-kokouksen päätöksen Wycliffin ja Husin oppien tuo-mitsemisesta, lukuunottamatta “pyhiä totuuksia” 16 Emt. U,s. 141., joita he olivat opettaneetST 74.1

    Mutta vankityrmän yksinäisyydessä hän näki sel-västi mitä oli tehnyt. Hän ajatteli Husin rohkeutta ja uskollisuutta ja pohti miten itse oli kieltänyt totuuden. Hän ajatteli jumalallista Mestaria, joka hänen vuokseen kärsi ristillä. Varmuus Jumalan suosiosta oli ennen peruutusta lohduttanut häntä kärsimysten keskellä, mutta nyt katumus ja epäilyt piinasivat hänen sieluaan. Hän tiesi, että rauha Rooman kanssa vaatisi lisää peruutuksia. Polku, jolle hän oli astumassa, johtaisi täydelliseen luopumukseen.ST 74.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents