Lutherin työ alkaa
Saarnatuolista käsin Luther ryhtyi vakavasti varoitta-maan kansaa. Hän osoitti synnin vastenmielisen luonteen ja opetti, ettei ihminen voinut omilla teoillaan päästä eroon syyllisyydestä tai välttyä rangaistukselta. Vain kääntyminen Jumalan puoleen katuen ja usko Kristukseen voi pelastaa syntisen. Kristuksen armoa ei voi ostaa; se on ilmainen lahja. Hän neuvoi kansaa, ettei se ostaisi aneita, vaan katsoisi uskossa ristiinnau-littuun Lunastajaan. Hän kertoi omasta tuskallisesta kokemuksestaan ja vakuutti kuulijoilleen, että usko Kristukseen oli tuonut hänelle rauhan ja ilon.ST 87.1
Tetzelin pitäessä kiinni jumalattomista väitteistään Luther päätti ryhtyä voimakkaampaan vastarintaan. Wittenbergin linnankirkossa oli pyhäinjäännöksiä, joita tiettyinä juhlapäivinä näytettiin kansalle. Täydellinen synninpäästö luvattiin kaikille, jotka sil-loin kävivät kirkossa ripittäytymässä. Yksi tärkeim-mistä juhlapäivistä, pyhäinpäivä, lähestyi. Luther liit-tyi väkijoukkoon ja naulasi kirkon oveen yhdeksänkymmentäviisi teesiä eli väitelausetta aneoppia vas-taan.ST 87.2
Hänen väitelauseensa herättivät yleistä huomiota. Niitä luettiin ja toistettiin kaikkialla. Koko kaupunki joutui kiihtymyksen valtaan. Nämä teesit osoittivat, ettei paaville sen enempää kuin muillekaan ihmisille ollut annettu valtaa antaa anteeksi syntejä ja lieventää niiden rangaistusta. Kävi selvästi ilmi, että Jumalan armo annetaan vapaasti kaikille, jotka etsivät sitä osoittaen katumusta ja uskoa.ST 87.3
Lutherin teesit levisivät kaikkialle Saksaan, ja muutaman viikon kuluttua ne tunnettiin koko Euroopassa. Monet hurskaat paavinkirkon jäsenet lukivat teesit iloiten ja tunnistivat niissä Jumalan äänen. He tunsivat, että Herra oli kohottanut kätensä pysäyttääkseen Roomasta vyöryvän turmeluksen hyökyaallon. Ruhtinaat ja viranomaiset iloitsivat salaa siitä, että nyt asetettaisiin este sille röyhkeälle vallalle, joka kielsi oikeuden valittaa päätöksistään.ST 87.4
Viekkaat kirkonmiehet raivostuivat nähdessään voittojensa vaarantuvan. Uskonpuhdistaja joutui koh-taamaan katkeria syytöksiä. “Kukapa ei tietäisi”, hän sanoi, “että ihminen esittää harvoin uusia ajatuksia - - joutumatta syytetyksi riitojen lietsomisesta? - Miksi Kristus ja kaikki marttyyrit surmattiin? Koska - - he esittivät uusia asioita kysymättä ensin nöyrästi neuvoa vanhoihin mielipiteisiin tukeutuvilta auktoriteeteilta.” ST 88.1
Lutherin vihollisten syytökset, hänen päämääriensä vääristely ja maineensa mustamaalaus olivat hukuttaa hänet alleen. Hän oli luottanut siihen, että johtajat liittyisivät mielellään uskonpuhdistuksen rintamaan. Hän oli odottanut valoisamman päivän sarastavan kirkolle.ST 88.2
Mutta rohkaisu oli vaihtunut syytöksiin. Monet korkeat kirkon ja valtion virkamiehet näkivät pian, että näiden totuuksien hyväksyminen itse asiassa mitätöisi Rooman arvovallan, pysäyttäisi sen kassaan tulvivat rahavirrat ja vähentäisi siten paavillisten johtajien loistoa. Jos ihmiset opetettaisiin etsimään pelastusta yksin Kristukselta, paavin valtaistuin kukistuisi ja lopulta he itse menettäisivät arvovaltansa. Siksi he asettuivat Kristusta ja totuutta vastaan vastustamalla miestä, jonka hän oli lähettänyt valistamaan heitä.ST 88.3
Luther vapisi ajatellessaan itseään - yksi mies vastustamassa maailman mahtavia. “Kuka minä olin”, hän kirjoittaa, “vastustamaan majesteettista paavia, jonka edessä - maan kuninkaat ja koko maailma vapisivat? - Kukaan ei voi tietää, mitä sydämeni kärsi näinä kahtena ensimmäisenä vuotena ja millai-seen masennukseen tai suorastaan epätoivoon olin vajonnut.” Mutta kun ihmisten tuki lakkasi, hän katsoi yksin Jumalaan. Hän saattoi nojata turvallisesti kaikkivoipaan käsivarteen.ST 88.4
Eräälle ystävälleen Luther kirjoitti: “Ensimmäinen velvollisuutesi on aloittaa rukouksella. - Älä toivo mitään omilta ponnistuksiltasi ja omalta ymmärrykseltäsi; luota yksin Jumalaan ja hänen Henkensä vai-kutukseen.” Tämä on tärkeä opetus niille, jotka tuntevat Jumalan kutsuneen heidät julistamaan muille vakavia ajankohtaisia totuuksia. Taistelussa pahan voimia vastaan tarvitaan enemmän kuin älyn ja inhi-millisen viisauden voimaa.ST 89.1