Totuus Pilatuksen portailla
Paavi oli luvannut aneen kaikille, jotka nousisivat polvillaan “Pilatuksen portaat”. Väitettiin, että por-taikko oli siirretty yliluonnollisella tavalla Jerusalemista Roomaan. Luther oli eräänä päivänä nousemas-sa näitä portaita, kun ukkosen kaltainen ääni tuntui sanovan: “Uskosta vanhurskas saa elää.” Häpeän ja kauhun valtaamana hän hyppäsi jaloilleen. Tämän jälkeen hän näki entistä selvemmin, miten turhaa oli luottaa ihmistekoihin pelastuksen asiassa. Hän käänsi selkänsä Roomalle. Siitä lähtien juopa syveni, kunnes hän katkaisi kaikki siteet paavinkirkkoon.ST 84.3
Palattuaan Roomasta Luther sai teologian tohtorin arvon. Nyt hän oli vapaa omistautumaan rakkaalle Raamatulleen. Hän oli antanut juhlallisen vakuutuksen, että hän saarnaisi uskollisesti Jumalan sanaa eikä paavien oppeja. Enää hän ei ollut tavallinen munkki vaan valtuutettu Raamatun julistaja. Hänet oli kutsuttu paimeneksi ruokkimaan Jumalan laumaa, joka kaipasi totuutta. Hän vakuutti, ettei kristittyjen tullut hyväksyä muita oppeja kuin ne, jotka perustuivat pyhän Raamatun arvovaltaan.ST 85.1
Innokkaat väkijoukot tarrautuivat hänen sanoihin-sa. Ilosanoma Vapahtajan rakkaudesta, vakuutus an-teeksiannosta ja rauhasta hänen sovitusverensä perusteella ilahdutti heidän sydäntään. Wittenbergissä syttyi valo, jonka kirkkaus lisääntyisi ajan loppuun saakka.ST 85.2
Mutta totuuden ja valheen välillä on ristiriita. Va-pahtajamme itse julisti: “En minä ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.” Muutamia vuosia uskonpuh-distuksen alkamisen jälkeen Luther sanoi: “Jumala - ajaa minua eteenpäin. — Haluan elää rauhassa, mutta minut heitetään keskelle levottomuuksia ja mullis-tuksia.” ST 85.3