Kuolleiden palvonta pakanuudessa

Miltei kaikki vanhan ajan taikuuden ja noituuden muodot perustuivat siihen uskomukseen, että oli mahdollista päästä kosketuksiin vainajien kanssa. Kuolleiden esiin manaamista harjoittaneet väittivät olleensa yhteydessä vainajahenkiin ja saaneensa niiltä tietoa tulevista tapahtumista. Tästä tavasta kysyä neuvoa kuolleilta mai-nitaan profeetta Jesajan kirjassa: »Kun he sanovat teille: ‘Kysykää vainajaja tietäjähengiltä, jotka supisevat ja mumisevat’, niin eikö kansa kysyisi Jumalaltansa? Kuolleiltako elävien puolesta ?» (Jes. 8:19).AO2 263.3

Tämä sama uskomus yhteyden saamisesta kuolleisiin oli pakanallisen epäjumalanpalvonnan kulmakivenä. Pakanoiden jumalien uskottiin olevan kuolleiden sankareiden jumaloituneita henkiä. Pakanoiden uskonto oli täten kuol-leiden palvomista. Tämä ilmenee myös Raamatusta. Kun Israel teki syntiä Beet-Peorissa, siitä kerrottaessa mainitaan: »Niin Israel asettui Sittimiin. Ja kansa rupesi irstailemaan Mooabin tyttärien kanssa. Nämä kutsuivat kansaa jumaliensa uhreille, ja kansa söi ja kumarsi heidän jumaliansa.» Näin Israel »antautui palvelemaan Baal-Peoria» (4 Moos. 25: 1-3). Psalmista kertoo meille, minkälaisille jumalille näitä uhre-ja uhrattiin. Puhuessaan samasta israelilaisten luopumuksesta hän sanoo: »He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja» (Ps. 106: 28). Nämä olivat kuolleille uhrattuja uhreja.AO2 264.1

Kuolleiden jumaloimisella on ollut huomattava sijansa miltei jokaisessa pakanuuden järjestelmässä samoin kuin otaksutulla yhteyden saamisella vainajiin. Jumalien uskottiin ilmoittavan tahtonsa ihmisille sekä kysyttäessä antavan heille neuvojaan. Niiden välittäjänä pidettiin muinoin kuuluisia Kreikan ja Rooman oraakkeleita.AO2 264.2