Luku 44—Herran viinitarha

Suodakseen taivaan parhaita lahjoja maan kaikille kansoille Jumala kutsui Aabrahamin lähtemään epäjumalia palvovan sukunsa keskuudesta ja asettumaan asumaan Kanaanin maahan. »Minä teen sinusta suuren kansan», hän sanoi, »siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi» (1 Moos. 12: 2). Aabrahamin osaksi tuli suuri kunnia, kun hänet valittiin sen kansan isäksi, jonka tuli vuosisatojen kuluessa varjella ja säilyttää Jumalan maailmalle antamaa totuutta ja jonka kautta kaikki maan kansakunnat tulisivat siunatuiksi luvatun Messiaan il-maantuessa.AO2 378.1

Ihmiset olivat miltei tyystin menettäneet oikean Jumalan tuntemuksen. Epäjumalanpalvelus oli sumentanut heidän mielensä. Jumalallisen lain tilalle, joka on »pyhä, vanhurskas ja hyvä» (Room. 7: 12), ihmiset koettivat laatia oman julman ja itsekkään mielensä mukaisia lakeja. Kuitenkin Jumala oli armollinen eikä tuhonnut heitä. Hän halusi antaa heille tilaisuuden tutustua häneen hänen seurakuntansa välityksellä. Hänen tarkoituksensa oli, että hänen kansansa ilmaisemat periaatteet palauttaisivat ihmiseen Jumalan siveellisen kuvan.AO2 378.2

Jumalan lakia oli korotettava ja hänen arvovaltaansa ylläpidettävä. Tämä suuri ja jalo tehtävä uskottiin israelilaisille. Jumala erotti heidät maailmasta voidakseen antaa heille tämän pyhän luottamustehtävän. Hän teki heidät lakinsa tallettajiksi ja toivoi heidän säilyttävän hänet ihmisten tietoisuudessa. Näin taivaan valon tuli loistaa pimeyden peittämään maailmaan, ja äänen tuli kaikua kutsuvana kaikille kansoille, jotta ne kääntyisivät epäjumalain palvonnasta palvelemaan elävää Jumalaa.AO2 378.3

Jumala vei valitun kansansa »pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä» (2 Moos. 32: 11). »Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut. Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa. — Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä» (Ps. 105: 26, 27; 106: 9). Hän vapautti heidät orjuudesta johdattaakseen heidät hyvään maahan, jonka hän kaitselmuksellaan oli valmistanut heille turvapaikaksi vihollisilta. Hän halusi vetää heidät luokseen ja ympäröidä heidät iankaikkisilla käsivarsillaan. Kiitollisina hänen hyvyydestään ja armostaan heidän tuli korottaa hänen nimeään ja tehdä se kunnioitetuksi maan päällä.AO2 378.4

»Herran kansa on hänen osuutensa, Jaakob on hänen perintöosansa. Erämaasta hän löysi hänet, autiosta, ulvovasta korvesta; hän otti hänet suojaansa ja hoitoonsa, varjeli häntä kuin silmäteräänsä. Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, niin hän levitti siipensä, otti hänet ja kantoi häntä sulillansa. Herra yksin johdatti häntä, eikä hänen kanssansa ollut ketään vierasta jumalaa» (5 Moos. 32: 9-12). Näin hän joh-datti israelilaiset tykönsä, jotta he saisivat asua aivan kuin Korkeimman varjossa. Ihmeellisesti heitä varjeltiin erämaavaelluksen vaaroista. Lopulta heidät sijoitettiin asumaan luvattuun maahan kansana, joka nautti Jumalan suosiota.AO2 379.1

Vertauksen avulla Jesaja on kuvaillut liikuttavan tunteikkaasti Israelin kutsumista ja harjoittamista toimimaan maailmassa Herran edustajana, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen:AO2 379.2

»Minä laulan ystävästäni, laulan rakkaani laulun hänen viinitarhastaan. Ystävälläni oli viinitarha lihavalla vuorenrinteellä. Hän kuokki ja kivesi sen ja istutti siihen jaloja köynnöksiä, rakensi sen keskelle tornin ja hakkasi sinne myös kuurnan. Ja hän odotti sen kasvavan rypäleitä» (Jes. 5: 1,2).AO2 379.3

Valitun kansan välityksellä Jumala oli aikonut jakaa siunauksia koko ihmiskunnalle. »Sillä Israelin heimo», julisti profeetta, »on Herran Sebaotin viinitarha, ja Juudan miehet ovat hänen iloistutuksensa» (Jes. 5: 7).AO2 379.4

Tälle kansalle uskottiin Jumalan puhumat ilmoitukset. Heitä suojasivat hänen lakinsa säädökset, totuuden, oikeuden ja puhtauden iankaikkiset periaatteet. Näiden periaatteiden noudattamisen tuli varjella heitä ja estää heitä joutumasta synnillisten tekojensa tuhoamiksi. Ja aivan kuin torniksi viinitarhaansa Jumala sijoitti maan keskelle pyhän temppelinsä.AO2 379.5

Kristus oli heidän opettajansa. Kuten hän oli ollut heidän kanssaan erämaassa, hänen tuli edelleenkin olla heidän opettajansa ja oppaansa. Pyhäkössä ja temppelissä hänen kunniansa näyttäytyi pyhänä valona armoistuimen yllä. Hän osoitti heille aina runsaasti rakkauttaan ja kärsivällisyyttään.AO2 379.6

Mooses ilmoitti heille Jumalan tarkoituksen ja heidän menestymisensä edellytykset. »Sinä olet Herralle, Jumalallesi, pyhitetty kansa», hän sanoi. »Herra, sinun Jumalasi, on valinnut sinut omaisuuskansakseen ennen kaikkia muita kansoja, mitä maan päällä on. — Sinä olet tänään kuullut Herran, sinun Jumalasi, julistavan, että hän tahtoo olla sinun Jumalasi ja että sinun on vaellettava hänen teitänsä ja noudatettava hänen käskyjänsä, säädöksiän-sä ja oikeuksiansa sekä kuultava häntä. Ja Herra on kuullut sinun tänä päivänä julistavan, että sinä tahdot olla hänen omaisuuskansansa, niinkuin hän on sinulle puhunut, ja noudattaa kaikkia hä- nen käskyjänsä, että hän asettaisi sinut korkeammaksi kaikkia luomiansa kansoja, ylistykseksi, kunniaksi ja kiitokseksi, ja että olisit Herralle, sinun Jumalallesi, pyhitetty kansa, niinkuin hän on puhunut» (5 Moos. 7: 6; 26:17-19).AO2 379.7

Israelin lasten tuli valloittaa ja pitää hallussaan koko Jumalan heille säätämä alue. Heidän tuli karkottaa ne kansat, jotka kieltäytyivät palvomasta ja palvelemasta oikeaa Jumalaa. Mutta Jumalan tarkoituksena oli että kun Israel ilmaisisi hänen luonteensa, se vetäisi ihmisiä hänen tykönsä.Evankeliumin kutsu tuli julistaa koko maailmalle. Uhripalveluksesta saatavien opetusten tuli kohottaa Kristus kansakuntien katseltavaksi, ja kaikki häneen katsovat saisivat elää. Kaikkien, jotka kanaanilaisen Raahabin ja mooabilaisen Ruutin tavoin kääntyivät epäjumalain palvonnasta kumartamaan oikeaa Jumalaa, tuli liittyä hänen valittuun kansaansa. Ja sitä mukaa kuin israelilaisten lukumäärä kasvoi, heidän tuli laajentaa rajojaan, kunnes heidän valtakuntansa käsittäisi koko maailman.AO2 380.1

Mutta muinainen Israel ei täyttänyt Jumalan tarkoitusta. Herra sanoi: »Minä olin istuttanut sinut jaloksi viiniköynnökseksi, puhtaimmasta siemenestä; kuinka olet muuttunut minulle vieraan viinipuun villiköynnökseksi?» »Ja nyt, te Jerusalemin asukkaat ja Juudan miehet, tuomitkaa mi-nun ja minun viinitarhani välillä. Mitä olisi viinitarhalleni vielä ollut tehtävä, jota en olisi sille tehnyt? Miksi se kasvoi villimarjoja, kun minä odotin sen kasvavan rypäleitä? Mutta nyt minä ilmoitan teille, mitä teen viinitarhalleni: minä poistan siitä aidan, niin että se jää hävitettäväksi, särjen siitä muurin, niin että se jää tal-lattavaksi. Minä hävitän sen; ei sitä enää vesota eikä kuokita, vaan se on kasvava ohdaketta ja orjantappuraa, ja minä kiellän pilvet sille vettä satamasta. Sillä - hän odotti oikeutta, mutta katso, tuli oikeuttomuus, ja vanhurs-kautta, mutta katso, tuli vaikerrus» (Jer. 2: 21; Jes. 5: 3-7).AO2 381.1

Herra oli Mooseksen välityksellä esittänyt kansalleen uskottomuuden seuraukset. Kieltäytymällä pitämästä hänen liittonsa he irrottautuisivat Jumalan elämästä eikä hän enää voisi siunata heitä. Aika ajoin näitä varoituksia toteltiin, ja Juudan kansa ja sen välityksellä myös ympärillä asuvat kansat tulivat runsaasti siunatuiksi. Mutta useimmiten he historiansa aikana unohtivat Jumalan ja sen ylevän etuoikeuden, että olivat hänen edustajiaan. He estivät Jumalaa saamasta heiltä hänen vaatimaansa palvelusta ja lähimmäisiään saamasta heiltä uskonnollista opastusta ja pyhää esimerkkiä. He halusivat itse päästä nauttimaan hedelmät siitä viinitarhasta, jonka hoitajiksi heidät oli asetettu. Heidän ahneutensa sai pakanatkin halveksimaan hei-tä. Näin pakanamaailmalle tarjoutui tilaisuus tulkita väärin Jumalan luonnetta ja hänen valtakuntansa lakeja.AO2 381.2

Isän rakkaudella Jumala kärsi kansaansa. Väliin hän tarjosi heille armoaan, väliin taas pidätti sen heiltä. Hän osoitti heille heidän syntinsä ja toivoi kärsivällisesti, että he tunnustaisivat ne. Profeettoja ja sanansaattajia lähetettiin perimään viinitarhureilta hänen saataviaan, mutta sen sijaan että nämä arvostelukykyiset ja hengel-lisesti kyvykkäät miehet olisi lausuttu tervetulleiksi, heitä kohdeltiin kuin vihollisia. Viinitarhurit vainosivat heitä ja surmasivat heidät. Jumala lähetti vielä toisia pal-velijoitaan, mutta he joutuivat saman kohtelun alaisiksi kuin edellisetkin; viinitarhureiden viha näytti vain entisestään yltyneen.AO2 382.1

Se, että Jumala pidätti suosionsa maanpakolaisuuden aikana, sai monet tekemään parannuksen, mutta palattuaan luvattuun maahan juutalaiset taas toistivat aikaisempien sukupolviensa virheet ja joutuivat valtiollisiin kiistoihin ympärillä asuvien kansojen kanssa. Jumala lähetti jälleen profeettoja korjaamaan vallitsevia vääryyksiä, mutta heihin suhtaudut-tiin yhtä epäluuloisesti ja pilkallisesti kuin aikaisempiinkin sanantuojiin. Näin viinitarhan hoitajat lisäsivät vuosisatain kuluessa jatkuvasti syyllisyyttään.AO2 382.2

Jumalallinen Perheenisäntä istutti rehevän viinipuun Palestiinan kukkuloille, mutta Israelin miehet halveksivat sitä ja lopulta heittivät sen viinitarhan aidan ul-kopuolelle. He rikkoivat sen, polkivat jalkainsa alle ja toivoivat hävittäneensä sen ikiajoiksi. Perheenisäntä korjasi viinipuun pois ja kätki sen heidän näkyvistään. Sitten hän istutti sen uudelleen mutta toiselle puolelle aitaa, niin ettei sen runko ollut enää näkyvissä. Sen oksat riippuivat aidan yli, ja siihen voitiin varttaa oksia, mutta itse varteen miehet eivät voineet yltää eivätkä vahingoittaa sitä.AO2 382.3

Erityisen arvokkaita Jumalan tämän ajan seurakunnalle - hänen viinitarhansa hoitajille - ovat niiden profeettain neuvot ja kehotukset, jotka ovat selostaneet hänen iankaikkista suunnitelmaansa, jonka hän on laatinut ihmis-kunnan hyväksi. Profeettojen opetukset ilmaisevat selvästi, että hän rakastaa langennutta ihmissukua ja on laatinut suunnitelman sen pelastamiseksi. Aina kun Jumala on menneinä vuosisatoina lähettänyt sanansaattajia seurakunnalleen, he ovat kertoneet miten Jumala kutsui Israelin, miten se menestyi ja epäonnistui, miten se pääsi jälleen Jumalan suosioon, miten he hylkäsivät viinitarhan Mestarin ja miten lopulta melkoinen jäännös tulee toteuttamaan aikakausien suunnitelman ja itse kokemaan kaikkien liiton lupausten täyttymyksen. Yhä vieläkin Jumalan sanoma seurakunnalleen - niille jotka uskollisina viinitarhureina hoitavat hänen viinitarhaansa - on sama kuin se minkä profeetta muinoin julisti:AO2 382.4

»On viinitarha,
tulisen viinin tarha;
laulakaa siitä:
’Minä, Herra, olen sen vartija,
minä kastelen sitä
hetkestä hetkeen;
minä vartioitsen sitä öin
ja päivin,
ettei sitä mikään vahingoita.’» Jes. 27: 2, 3.

AO2 383.1

Kiinnittäköön Israel toivonsa Jumalaan. Viinitarhan Mestari kokoaa jo nyt maailman kaikista kansoista niitä jaloja hedelmiä, joita hän niin kauan on odottanut. Kohta hän tulee omiensa luo, ja sinä onnellisena päivänä hänen iankaikkinen Israelin huonetta koskeva tarkoituksensa tulee lopullisesti täyttymään. »Tulevina aikoina juurtuu Jaakob, Israel kukkii ja kukoistaa ja täyttää maanpiirin hedelmällänsä» (Jes. 27:6).AO2 383.2