Hillittömyyden vaara

Saatana vietteli Israelin hillittömyyteen ennen kuin johti sen palvelemaan epäjumalia. Ne, jotka omassa olemuksessaan häpäisevät Jumalan kuvan ja turmelevat hänen temppelinsä, eivät kaihda muullakaan tavoin häpäisemästä Jumalaa, kunhan vain saavat siten tyydyttää turmeltuneita halujaan. Aistillinen hillittömyys heikentää mieltä ja turmelee sielun. Aistillisten taipumusten noudat-taminen turruttaa ja lamaannuttaa siveellisiä ja älyllisiä kykyjä, ja intohimojen orjan on mahdotonta käsittää Jumalan lain pyhää velvoitusta, arvostaa oikein sovitusta tai sielua. Hyvyys, puhtaus ja totuus, Jumalan kunnioittaminen ja kaiken pyhän rakastaminen - kaikki se pyhä ja jalo kiintymys, joka yhdistää ihmiset taivaallisiin - tuhoutuu himon palossa. Sielu synkkenee ja autioituu erämaaksi, pahojen henkien tyyssijaksi »ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi»: Jumalan kuvaksi luodut olennot alentuvat aivan eläimelliselle tasolle.AO2 59.3

Seurustelu epäjumalain palvojien kanssa ja osallistuminen heidän juhlamenoihinsa sai heprealaiset rikkomaan Jumalan lain ja hänen rangaistuksensa kohtaamaan kansaa. Samoin saatanan onnistuu nykyäänkin parhaiten vietellä Kristuksen seuraajia syntiin saattamalla heidät seurustelemaan jumalattomien kanssa ja yhtymään heidän huveihinsa. »Sentähden: ‘Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko» (2 Kor. 6: 17). Jumala vaatii kansaansa nykyään yhtä tarkoin kuin muinoin Israeliakin karttamaan maailmaa, sen tapoja ja periaatteita. Ja tämä ero tapahtuukin aivan pakosta, jos he vain uskollisesti noudattavat hänen sanansa opetuksia. Kristittyjä varoitetaan aivan yhtä suoraan ja täsmällisesti mukautumasta jumalattomien mielenlaatuun ja tapoihin kuin heprealaisia varoitettiin seurustelemasta pakanoiden kanssa. Kristus sanoo meille: »Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä» (1 Joh. 2: 15). »Maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan. Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen» (Jaak. 4: 4). Kristuksen seuraajien tulee erottautua syntisistä ja hakeutua heidän seuraansa vain silloin, kun heillä on tilaisuus tehdä hyvää heille. Meidän tulee päättävästi karttaa niiden seuraa, joiden vaikutus loitontaa meitä Jumalasta. Samalla kun rukoilemme: »Äläkä saata meitä kiusaukseen», meidän on parhaamme mukaan varottava kiusausta.AO2 60.1

Israelilaiset lankesivat syntiin ulkonaisesti helpoissa ja turvallisissa oloissa. He eivät pitäneet Jumalaa alati mielessään, laiminlöivät rukouksen ja tulivat itsevarmoiksi. Mukavat olot ja halujensa tyydyttäminen tekivät heidät va-romattomiksi suojaamaan mieltään turmelevilta ajatuksilta. Muurien sisäpuolella olevat petturit saivat muinoin Israelin periaatteelliset linnoitukset kukistumaan ja kansan antautumaan saatanan valtaan. Näin saatana vieläkin pyrkii saattamaan sielun perikatoon. Maailma ei tiedäkään, miten pitkällinen valmistelu on käynnissä kristityn sydämessä, ennen kuin hän tekee julkisynnin. Ei mieli hetkessä suistu puhtaudesta ja pyhyydestä turmelukseen ja rikoksiin. Kestää kauan ennen kuin Jumalan kuvaksi luodut madaltuvat raakuuksiin ja saatanallisuuksiin. Katselemalla me muutumme. Ajattelemalla jatkuvasti epäpuhtaasti ihminen voi muuttua mieleltään sellaiseksi, että hän mieltyy syntiin jota ennen inhosi.AO2 60.2

Saatana pyrkii kaikin keinoin saamaan rikoksen ja alentavat paheet yleisesti suosituiksi. Emme voi kulkea kaduilla näkemättä räikeitä mainoksia jossakin romaanissa tai näytelmässä esitettävistä rikoksista. Näin ihmisten ajatukset totutetaan syntiin. Rikollisten toimia selostetaan päivälehdissä, ja kaikista intohimoja kiihottavista tapauksista kerrotaan jännittävästi. Mieltä alentavista rikoksista saadaan kuulla ja lukea niin paljon, että monien herkkä omatunto, joka olisi kauhuissaan kavahtanut moisia raakuuksia, turtuu ja paatuu siinä määrin, että ne tuntuvat nyt suorastaan houkuttelevan mielenkiintoisilta.AO2 61.1

Maailmassa nykyään harrastetut huvitukset ovat jopa kristityiksi tunnustautuvien parissa saman suuntaisia kuin muinoin pakanoilla. Saatana muuttaa ne miltei kaikki sielua tuhoaviksi. Teatterinäytelmillä hän on kautta aikojen kiihottanut intohimoja ja ihannoinut paheita. Saatana käyt-tää oopperan viehättäviä kuvaelmiapa tenhoavaa musiikkia, naamiaisia, tanssia ja korttipelejä murtamaan periaatteellisia estoja ja avaamaan mahdollisuuksia aistillisille vallattomuuksille. Hän on kietomassa sielua pauloihinsa jokaisessa huvitilaisuudessa, joka kannustaa ylpeyteen ja halujen hillittömyyteen ja saa ihmisen unohtamaan Jumalan ja ikuiset asiat.AO2 61.2

»Yli kaiken varottavan varjele sydämesi», neuvoo viisas Salomo, »sillä sieltä elämä lähtee» (Sanani. 4: 23). »Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee» (Sanani. 23: 7). Jumalallisen armon täytyy uudistaa sydän, sillä muutoin on turha yrittää puhdistaa elämää. Joka yrit-tää rakentaa jaloa ja hyveellistä luonnetta välittämättä Kristuksen armosta, pystyttää rakennuksensa lentohiekalle. Kiusauksen ankarissa myrskyissä se sortuu varmasti. Jokaisen tulisi rukoilla Daavidin tavoin: »Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki» (Ps. 51: 12). Ja saatuamme taivaallisen lahjan meidän tulee edetä kohti täydellisyyttä varjeltuen »Jumalan voimasta uskon kautta» (1 Piet. 1: 5).AO2 61.3

Silti meidän on ponnisteltava kiusausta vastaan. Niiden, jotka mielivät varjeltua saatanan juonilta, täytyy tarkoin vartioida sielun sisääntuloaukkoja; heidän täytyy varoa lukemasta, katsomasta tai kuulemasta sellaista, mikä he-rättää epäpuhtaita ajatuksia. Mieltä ei pitäisi jättää harhailemaan kaikessa, mitä sielunvihollinen saattaa ehdottaa ajateltavaksi. »Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet», kehottaa apostoli Pietari, »ja olkaa raittiit; — älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättö- myytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi» (1 Piet. 1: 13-15). Ja Paavali sanoo: »Kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa» (Fil. 4: 8). Tämä edellyttää harrasta rukousta ja herkeämätöntä tarkkaavaisuutta. Pyhän Hengen jatkuvan vaikutuksen täytyy auttaa meitä suuntaamaan mielemme ylöspäin ja harjaannuttaa ajattelemaan puhtaita ja pyhiä asioita. Ja meidän on tutkittava ahkerasti Jumalan sanaa. »Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.» Psalmista sanoo: »Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan» (Ps. 119: 9,11).AO2 61.4

Israelin lankeemus syntiin Beet-Peorissa sai Jumalan rankaisemaan kansaa, ja vaikkei hän nykyään rankaisisikaan yhtä nopeasti samoista synneistä, ne eivät suinkaan jää rangaistustaan vaille. »Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet» (1 Kor. 3: 17). Luonto on liittänyt näihin rikoksiin hirvittävät rangaistukset, jotka ennemmin tai myöhemmin kohtaavat jokaista lainrikkojaa. Enemmän kuin mitkään muut synnit ovat juuri nämä niin pelottavasti madaltaneet ihmissukua ja aiheuttaneet maan kirouksena olevaa sairautta ja kurjuutta. Synnintekijät voivat ehkä salata rikkomuksensa toisilta ihmisiltä mutta joutuvat silti varmasti korjaamaan tekojensa satona kärsimystä, sairautta, vähämielisyyttä tai kuolemaa. Ja tämän elämän jälkeen he joutuvat sen tuomioistuimen eteen, joka langettaa ikuiset rangaistuksensa. »Ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa» vaan joutuvat saatanan ja pahojen enkelien kanssa »tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema» (Gal. 5: 21; Ilm. 20:14).AO2 62.1

»Hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi. Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka» (Sanani. 5: 3, 4). »Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea, ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle, ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa» (jakeet 8-11). »Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden. Ei palaja kenkään, joka hänen luok-sensa menee» (Sanani. 2: 18, 19). »Hänen kutsuvieraansa ovat tuonelan laaksoissa» (Sanani. 9: 18).AO2 62.2