Pisgan huipulla

Mooses erkani joukosta ja lähti hiljaisena ja yksikseen nousemaan vuoren rinnettä. Hän kiipesi »Nebon vuorelle, Pisgan huipulle». Tuolla yksinäisellä huipulla hän seisoi silmäillen hämärtymättömin katsein eteensä avautuvaa maisemaa. Kaukana lännessä sinertivät Suuren meren vedet. Pohjoisessa erottui Hermonin vuori taivaanrantaa vasten. Idässä aukeni Mooabin tasanko ja sen takana Baasan, Israelin voiton näyttämö. Ja etelän etäisyyksiin ulottui erämaa, jossa he niin kauan olivat vaeltaneet.AO2 72.2

Jäätyään yksikseen Mooses kertaili elämänsä vaihtelevia kohtaloita ja vaikeuksia aina siitä lähtien, kun hän hylkäsi hovin ja Egyptin tulevan hallitsijan arvoasemat liittyäkseen Jumalan valittuun kansaan. Hän muisteli niitä pitkiä vuosia, jolloin hän pai mensi Jetron laumoja erämaassa. Enkelin ilmestymistä palavassa pensaassa ja omaa kutsumistaan Israelin vapauttajaksi. Hänen mieleensä palautui jälleen kuva niistä mahtavista ihmeteoista, joilla Jumala auttoi valittua kansaansa, ja hänen pitkämielinen armonsa kaikkina heidän vaelluksensa ja napinoimisensa vuosina. Kaikista Jumalan toimenpiteistä ja hänen omista rukouksistaan ja ponnisteluistaan huolimatta Egyptistä lähteneestä aikuisten suuresta joukosta vain kaksi oli havaittu niin uskollisiksi, että he saattoivat päästä Luvattuun maahan. Arvioidessaan työnsä tuloksia Mooseksesta tuntui, kuin hänen koetusten ja uhrausten täyteinen elämänsä olisi kulunut miltei hukkaan.AO2 72.3

Hän ei kuitenkaan pahoitellut kokemiaan rasituksia. Hän tiesi Jumalan itse valinneen hänet tehtäväänsä. Kun hänet ensin kutsuttiin vapauttamaan Israel orjuudesta, hän kavahti vastuuta. Mutta kerran ryhdyttyään työhön hän ei ollut koskaan väistänyt vaikeuksia. Hän ei ollut suostunut siihen silloinkaan, kun Herra olisi halunnut vapauttaa hänet vastuusta ja tuhota kapinoivan Israelin. Joskin hän oli ollut kovissa koettelemuksissa, hän oli saanut kokea myös Jumalan erityistä suosiota. Hän oli saanut arvokkaan lisän kokemukseensa erämaanvaelluksen aikana katsellessaan Jumalan voiman ja kirkkauden ilmauksia ja pysyessään hänen rakkautensa yhteydessä. Ja hän katsoi valinneensa viisaasti, kun otti mieluummin kärsiäk- seen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa.AO2 72.4

Kertaillessaan kokemuksiaan Jumalan kansan johtajana hän huomasi yhden väärän teon rumentavan mainettaan. Jos tuo rikkomus saataisiin pyyhityksi pois, hänen ei mielestään tarvitsisi kavahtaa kuolemaa. Hän oli kuitenkin varma siitä, ettei Jumala vaatinut muuta kuin katumusta ja uskoa luvattuun Uhriin, ja niin Mooses jälleen tunnusti syntinsä ja anoi anteeksiantoa Jeesuksen nimessä.AO2 73.1