Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Alfa Ja Omega, vol. 3

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Assyrian hyökkäys ja pilkkapuheet

    Lopulta jouduttiin kauan odotettuun ahdinkoon. Voitosta voittoon etenevät Assyrian joukot hyökkäsivät Juudaan. Varmoina voitostaan päälliköt jakoivat joukkonsa kahtia; toisen puolen tuli käydä etelässä Egyptin joukkoja vastaan ja toisen oli määrä piirittää Jerusalemia.AO3 177.5

    Jumala oli nyt Juudan ainoana toivona. Kaiken mahdollisen avun saaminen Egyptistä oli nyt katkaistu, eikä lähistöllä ollut mitään muita kansoja tarjoamassa heille ystävällistä apuaan.AO3 178.1

    Varmoina harjaantuneiden joukkojensa voimasta Assyrian päälliköt järjestivät tapaamisen Juudan päämiesten kanssa ja vaativat tällöin röyhkeästi kaupunkia antautumaan. Tämän vaatimuksensa ohessa he syytivät pilkkapuheillaan solvauksia heprealaisten Jumalalle. Israelin ja Juudan heikkouden ja luopumuksen johdosta kansat eivät enää pelänneet Jumalan nimeä vaan pilkkasivat sitä jatkuvasti (ks. Jes. 52: 5).AO3 178.2

    »Sanokaa Hiskialle», puhui Rabsake, yksi Sanheribin päälliköistä. »Näin sanoo suurkuningas, Assurin kuningas: ‘Mitä on tuo luottamus, mikä sinulla on? Arvelet kai, että pelkästä huulten puheesta tulee neuvo ja voima sodankäyntiin. Keneen sinä oikein luotat, kun kapinoit minua vastaan?’» (2 Kun. 18: 19, 20).AO3 178.3

    Päälliköt pitivät kokoustaan kaupungin porttien ulkopuolella mutta kuitenkin kuulomatkan päässä muurilla olleista vartijoista, ja kun Assyrian kuninkaan edustajat suuriäänisesti esittivät vaatimuksiaan, pyydettiin heitä puhumaan mieluummin syyrian kielellä kuin juutalaisten kielellä, jotta muurilla olevat eivät voisi seurata keskustelujen kulkua. Mutta Rabsake vain pilkkasi tätä Pyyntöä ja huutaen entistä kovemmin jatkoi puhettaan edelleen juudan kielellä:AO3 178.4

    »Kuulkaa suurkuninkaan, Assurin kuninkaan, sana. Näin sanoo kuningas: ‘Älkää antako Hiskian pettää itseänne, sillä hän ei voi pelastaa teitä minun käsistäni. Älköön Hiskia saako teitä luottamaan Herraan, kun hän sanoo: Herra on varmasti pelastava meidät, eikä tätä kaupunkia anneta Assurin kuninkaan käsiin.AO3 179.1

    »Älkää kuulko Hiskiaa.’ Sillä Assurin kuningas sanoo näin: ‘Tehkää sovinto minun kanssani ja antautukaa minulle, niin te saatte syödä kukin omasta viinipuustanne ja viikunapuustanne ja juoda kukin omasta kaivostanne, kunnes minä tulen ja vien teidät maahan, joka on teidän maanne kaltainen, viljaja viinimaahan, leivän ja viinitarhojen maahan.AO3 179.2

    »Älköön vain Hiskia saako vietellä teitä, sanoessaan: Herra pelastaa meidät. Onko muidenkaan kansojen jumalista kukaan pelastanut maatansa Assurin kuninkaan käsistä? Missä ovat Hamatin ja Arpadin jumalat? Missä ovat Sefarvaimin jumalat? Ovatko ne pelastaneet Samariaa minun käsistäni? Kuka näiden maiden kaikista jumalista on pelastanut maansa minun käsistäni? Kuinka sitten Herra pelastaisi Jerusalemin minun käsistäni?’» (Jes. 36: 13-20).AO3 179.3

    Näiden pilkkapuheiden aikana juutalaiset »olivat vaiti eivätkä vastanneet hänelle mitään». Neuvottelu päättyi. Juutalaisten edustajat palasivat »Hiskian luo vaatteet reväistyinä ja kertoivat hänelle, mitä Rabsake oli sanonut» (jakeet 21, 22). Kun kuningas kuuli tämän herjaavan haasteen, »repäisi hän vaatteensa, pukeutui säkkiin ja meni Herran temppeliin» (2 Kun. 19:1).AO3 179.4

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents