Paluumatka

Kaikki olivat nyt valmiita lähtemään. Heidän matkansa tulisi kestämään useita kuukausia. Vaimojen ja lasten lisäksi miehillä oli mukanaan sekä omat tavaransa että runsaat temppeliä ja sen palveluksia varten annetut lahjat. Esra oli selvillä siitä, että matkan varrella oli vihollisia valmiina ryöstämään ja tuhoamaan hänet kaikkine matkalaisineen, mutta hän ei silti ollut pyytänyt kuninkaalta sotilaita suojakseen. »Sillä minua hävetti», hän selitti, »pyytää kuninkaalta sotaväkeä ja ratsumiehiä auttamaan meitä vihollisia vastaan matkalla, koska me olimme sanoneet kuninkaalle näin: ‘Meidän Jumalamme käsi on kaikkien päällä, jotka etsivät häntä, heidän parhaakseen; mutta hänen voimansa ja vihansa on kaikkia vastaan, jotka hylkäävät hänet’» (jae 22).AO3 342.4

Tässä asiassa Esra ja hänen seuralaisensa katsoivat voivansa lisätä pakanain kunnioitusta Jumalaa kohtaan. Usko elävän Jumalan voimaan vahvistuisi, jos israelilaiset itsekin nyt osoittaisivat uskovansa ehdottomasti jumalalliseen Johtajaansa. Siksi he päättivät panna kaiken luottamuksensa häneen. He eivät pyytäisi mitään sotilassaattuetta. He eivät antaisi pakanoille tilaisuutta osoittaa ihmisen voimalle sitä kunniaa, joka kuuluu yksin Jumalalle. Heillä ei ollut varaa päästää pakanallisia ystäviään vähääkään epäilemään, etteivätkö he hänen kansanaan vilpittömästi turvaisi Jumalaan. Jumalan suosiosta he saisivat voimansa eivätkä rikkaudesta tai epäjumalia palvovien vaikutusvallasta. He tulisivat varjelluiksi vain muistamalla alati Herran lakia ja pyrkimällä noudattamaan sitä.AO3 342.5

Tämä tieto niistä ehdoista, joilla he saisivat jatkuvasti kokea Jumalan suomaa menestystä, teki tavallista vakavammaksi sen pyhityskokouksen, jonka Esra uskollisen joukkonsa kanssa piti juuri vähän ennen matkan alkamista. »Minä kuulutin siellä Ahavajoella paaston», Esra kertoo tästä tilaisuudesta, »että me nöyrtyisimme Jumalamme edessä ja anoisimme häneltä suotuisaa matkaa itsellemme, vaimoillemme ja lapsillemme ja kaikelle omaisuudellemme. — Niin me paastosimme ja anoimme tätä Jumalaltamme, ja hän kuuli meidän rukouksemme» (jakeet 21, 23).AO3 343.1

Jumalan siunaus ei kuitenkaan tehnyt harkitsevaa suunnittelua tarpeettomaksi. Varmistaakseen temppeliaarteiden turvallisen kuljetuksen Esra valitsi »pappien päämiehistä kaksitoista» uskollisuutensa puolesta koeteltua miestä ja punnitsi »heille hopean ja kullan ja kalut, sen antimen, jonka kuningas ja hänen neuvonantajansa ja ruhtinaansa ja kaikki siellä olevat israelilaiset olivat antaneet». Nämä miehet asetettiin juhlallisesti valvomaan ja hoitamaan heille uskottua aarretta. »Te olette pyhitetyt Herralle», Esra julisti, »ja kalut ovat pyhitetyt; ja hopea ja kulta on vapaaehtoinen lahja Herralle, teidän isienne Jumalalle. Vartioikaa siis niitä ja säilyttäkää ne, kunnes punnitsette ne pappien päämiesten ja leeviläisten ja Israelin perhekuntapäämiesten edessä Jerusalemissa, Herran temppelin kammioissa» (jakeet 24, 25, 28, 29).AO3 343.2

Esra järjesti niin huolellisesti Herran aarteen turvallisen kuljetuksen, että meidän kannattaa tarkoin mietiskellä siitä saatavaa opetusta. Tehtävään valittiin vain sellaisia, jotka oli todettu luotettaviksi, ja heidän vastuunsa selostettiin heille selvästi. Nimittämällä uskollisia miehiä Herran omaisuuden taloudenhoitajiksi Esra käsitti, miten tärkeitä ja arvokkaita ovat järjestys ja organisointi Jumalan työssä.AO3 343.3

Niinä muutamina päivinä, jotka israelilaiset viipyivät joella, saatiin valmiiksi kaikki pitkää matkaa varten tarvittavat valmistelut. »Sitten me lähdimme liikkeelle», Esra kirjoittaa, »ensimmäisen kuun kahdentenatoista päivänä mennäksemme Jerusalemiin. Ja meidän Jumalamme käsi oli meidän päällämme, ja hän pelasti meidät vihollisten käsistä ja väijytyksistä tiellä» (jae 31). Matkaan kului noin neljä kuukautta, sillä sitä hidasti pakostakin Esraa seuranneen joukon paljous, heitä kun oli yhteensä useita tuhansia, naiset ja lapset mukaan luettuina. Mutta kaikki saivat matkata rauhassa. Heidän vihollistensa ei sallittu vahingoittaa heitä. Heidän matkansa onnistui hyvin, ja viidennen kuun ensimmäisenä päivänä, Artakserkseen seitsemäntenä hallitusvuotena, he saapuivat Jerusalemiin.AO3 343.4