Tietäjien valheellisuus

Neuvottomuudessaan Nebukadressar kutsui koolle viisaat miehensä - »tietäjät ja noidat, velhot ja kaldealaiset» - saadakseen heiltä apua. »Minä olen nähnyt unen», hän sanoi, »ja mieleni on levoton, kunnes saan tietää sen unen.» Kertomalla näin huolensa hän pyysi heitä ilmaisemaan sen, mikä tyynnyttäisi hänen mielensä.AO3 264.2

Tähän viisaat vastasivat: »Eläköön kuningas iankaikkisesti! Sano uni palvelijoillesi, niin me ilmoitamme sen selityksen.»AO3 264.3

Heidän välttelevä vastauksensa ei tyydyttänyt kuningasta. Hänestä oli kummallista, että vaikka he väittivät mahtaillen paljastavansa ihmisten salaisuudet, he näyttivät kuitenkin haluttomilta auttamaan häntä. Niinpä kuningas antoi viisailleen käskyn, että heidän oli kerrottava unen selityksen lisäksi myös itse uni. Palkkioksi hän lupasi heille rikkautta ja kunniaa, mutta toisaalta hän uhkasi heitä kuolemalla. »Tämä minun sanani on peruuttamaton», hän lausui. »Ellette ilmoita minulle unta ja sen selitystä, niin teidät hakataan kappaleiksi ja teidän talonne tehdään soraläjiksi. Mutta jos te ilmoitatte minulle unen ja sen selityksen, niin te saatte minulta lahjoja ja antimia ja suuren kunnian.»AO3 264.4

Viisaat vastasivat toistamiseen: »Kuningas sanokoon unen palvelijoilleen, niin me ilmoitamme sen selityksen.»AO3 264.5

Kovin kiihtyneenä ja vihoissaan niiden ilmeisestä petollisuudesta, joihin hän oli luottanut, kuningas sanoi: »Minä huomaan selvästi, että te vain koetatte voittaa aikaa, koska näette peruuttamattomaksi tämän minun sanani, että ellette ilmoita minulle unta, on teillä edessä vain yksi tuomio. Sillä te olette sopineet keskenänne, että puhutte minun edessäni valheellista ja turmiollista puhetta toivoen, että aika muuttuu. Sentähden sanokaa minulle uni; silloin minä tiedän, että te osaatte ilmoittaa minulle selityksen siihen.»AO3 264.6

Peloissaan epäonnistumisensa seurauksista tietäjät koettivat osoittaa kuninkaalle, että hänen pyyntönsä oli kohtuuton ja että hän asetti heidät sellaiseen kokeeseen, joka ylitti kaiken mitä keneltäkään oli koskaan vaadittu. »Ei ole maan päällä ihmistä», he esittivät vastaväitteenään, »joka kykenisi selittämään sen, mitä kuningas sanoi. Eikä yksikään suuri ja voimallinen kuningas ole koskaan vaatinut tämänkaltaista asiaa keneltäkään tietäjältä, noidalta tai kaldealaiselta. Sillä asia, jota kuningas vaatii, on vaikea, eikä ole ketään, joka voisi sen kuninkaalle selittää, paitsi jumalat, joiden asuinsija ei ole ihmisten tykönä.»AO3 265.1

Silloin »kuningas suuttui ja julmistui kovin ja käski tappaa kaikki Baabelin viisaat».AO3 265.2