Daniel selittää kirjoituksen

»Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen.» Belsassar yritti ryhdistäytyä ja sanoi profeetalle: »Oletko sinä Daniel, joka on niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia, mitkä minun isäni, kuningas, on tuonut Juudasta? Minä olen kuullut sinusta, että sinussa on jumalien henki ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus. Ja nyt tuotiin minun eteeni viisaat ja noidat lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selitys, mutta he eivät voineet sen selitystä ilmoittaa. Mutta sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Nyt siis, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, niin sinut puetaan purppuraan, ja kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi, ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.»AO3 287.2

Danielia eivät liikuttaneet kuninkaan lupaukset hänen seisoessaan siinä kauhun lamauttaman väen edessä tyynen arvokkaana Korkeimman palvelijana. Hän ei tullut imartelemaan kuningasta vaan tulkitsemaan tuomion sanoman. »Lahjasi pidä itse», hän sanoi, »ja antimesi anna toiselle. Mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen.»AO3 287.3

Profeetta palautti ensin Belsassarin mieleen tuttuja asioita, joista hän ei kuitenkaan ollut oppinut sitä nöyryyttä, joka olisi saattanut pelastaa hänet. Hän puhui Nebukadressarin synnistä ja lankeemuksesta ja siitä, miten Herra oli kohdellut häntä - hänen saamastaan vallasta ja loistosta sekä jumalallisesta tuomiosta, joka kohtasi häntä ylpeyden takia, ja vihdoin siitä, miten hän sen jälkeen tunnusti Israelin Jumalan voiman ja armon. Sitten profeetta nuhteli rohkeasti ja voimakkain sanoin Belsassaria jumalattomuudesta. Hän selosti kuninkaan synnin ja osoitti hänelle ne opetukset, jotka hän olisi voinut painaa mieleensä mutta jotka hän oli laiminlyönyt. Belsassar ei ollut ottanut oppia isoisänsä kokemuksista eikä välittänyt hänelle itselleen niin merkittävien tapahtumien varoituksesta. Hän oli saanut tilaisuuden oppia tuntemaan ja tottelemaan oikeaa Jumalaa, mutta hän ei ollut ottanut siitä vaaria, ja nyt hän joutuisi kärsimään kapinansa seuraukset.AO3 287.4

»Sinä, - Belsassar», julisti profeetta, »et ole nöyryyttänyt sydäntäsi, vaikka tämän kaiken tiesit; vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan: hänen huoneensa astiat on tuotu sinun eteesi, ja sinä ja sinun ylimyksesi, sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi, sinä et ole kunnioittanut. Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä ja tämä kirjoitus kirjoitettu.»AO3 288.1

Sitten profeetta kääntyi seinällä olevaan taivaan lähettämään sanomaan päin ja luki: »MENE, MENE, TEKEL, UFARSIN.» Kättä joka piirsi nämä kirjaimet ei enää nähty, mutta nämä neljä sanaa välkkyivät vielä kauhistavan selvinä, ja nyt kansa kuunteli henkeä pidätellen iäkkään profeetan julistusta:AO3 288.2

»Tämä on sen selitys: menemerkitsee: Jumala onlaskenutsinun valtakuntasi luvunja on tehnyt siitä lopun.Tekel: sinut on vaa’alla punnittuja köykäiseksi havaittu. Peres: sinun valtakuntasi on pirstottuja annettu meedialaisille ja persialaisille.»AO3 289.1

Tuon viimeisen yön mielettömällä riehallaan Belsassar ja hänen ylimyksensä olivat täyttäneet oman syntisyytensä ja Kaldean valtakunnan syyllisyyden mitan. Jumalan hillitsevä käsi ei voinut enää pidätellä uhkaavaa tuhoa. Kaitselmuksensa monilla johdatuksilla Jumala oli koettanut opettaa heitä kunnioittamaan lakiaan. »Me olemme koettaneet parantaa Baabelia», hän sanoi niistä, joiden tuomio ulottui nyt taivaaseen asti, »mutta ei hän ole parantunut» (Jer. 51: 9). Ihmissydämen oudon kieroutuman takia Jumalan oli lopulta pakko julistaa peruuttamaton tuomionsa. Belsassar oli kukistuva, ja hänen valtakuntansa annettaisiin toisten käsiin.AO3 289.2

Profeetan lakattua puhumasta kuningas käski suorittaa hänelle luvatut kunnianosoitukset, joiden mukaan »Daniel oli puettava Purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja julistettava, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä».AO3 289.3

Toista sataa vuotta aikaisemmin Herra oli profeetan julistamana ilmoittanut, että tuo kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa Jumalaa pilkkaava huvittelun yö, jolloin »syödään ja juodaan», muuttuisi kauhun pelästyttämänä »vavistukseksi» (Jes. 21: 4, 5). Ja nyt seurasivat kohtalokkaat tapahtumat toisiaan nopeasti ja tarkoin sen mukaisesti, kuin kirjoituksissa oli ennustettu jo vuosia ennen kuin niiden päähenkilöt olivat syntyneetkään.AO3 289.4