Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Alfa Ja Omega, vol. 3

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Kuuliaisuuden koetin

    Mooseksen välityksellä Herra opetti israelilaisia: »Pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä meidän välillämme, minun ja teidän, sukupolvesta sukupolveen, tietääksenne, että minä olen Herra, joka pyhitän teidät. Siis pitäkää sapatti, sillä se on teille pyhä. Joka sen rikkoo, rangaistakoon kuolemalla. — Kuka ikinä tekee työtä sapatinpäivänä, rangaistakoon kuolemalla. Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona. Se on oleva ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä; sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja hengähti» (2 Moos. 31:13-17).AO3 69.4

    Näillä sanoilla Herra selvästi täsmensi tottelevaisuuden Jumalan kaupunkiin johtavaksi tieksi. Mutta synnin ihminen on vääntänyt tienviitan osoittamaan väärään suuntaan. Hän on pystyttänyt väärän sapatin ja uskotellut ihmisille, että he silloin lepäämällä noudattavat Luojan käskyä.AO3 69.5

    Jumala on julistanut, että seitsemäs päivä on Herran sapatti. Silloin kun »tulivat valmiiksi taivas ja maa», hän korotti tämän päivän luomistyönsä muistomerkiksi. Hän »lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen» (1 Moos. 2:1-3).AO3 69.6

    Egyptistä lähdön aikaan sapattiasetusta tähdennettiin voimakkaasti Jumalan kansalle. Heidän ollessaan vielä orjuudessa heidän työnjohtajansa olivat koettaneet pakottaa heitä tekemään työtä sapattina lisäämällä heidän viikoittaista urakkaansa. Tiukentamalla vaatimuksiaan he olivat moneen kertaan vaikeuttaneet heidän työolojaan. Mutta israelilaiset vapautettiin orjuudesta ja johdatettiin paikkaan, jossa he saattoivat häiriöttä noudattaa kaikkia Herran säädöksiä. Laki julistettiin Siinailla, ja Moosekselle annettiin kaksi kivitaulua, »joitten kirjoitus oli Jumalan sormella kirjoitettu» (2 Moos. 31: 18). Lähes neljänkymmenen vuoden vaelluksen aikana israelilaisia muistutettiin jatkuvasti tästä Jumalan säätämästä lepopäivästä pidättämällä mannan tulo joka seitsemäs päivä ja antamalla valmistuspäivänä saadun kaksinkertaisen määrän säilyä yliluonnollisella tavalla.AO3 70.1

    Ennen kuin saavuttiin Luvattuun maahan, Mooses kehotti israelilaisia: »Ota vaari lepopäivästä, niin että sen pyhität» (5 Moos. 5: 12). Herran tarkoitus oli, että sapattikäskyn uskollinen noudattaminen muistuttaisi israelilaisia jatkuvasti heidän vastuustaan hänelle, Luojalleen ja Lunastajalleen. Niin kauan kuin he pitäisivät sapatin oikeassa hengessä, ei esiintyisi epäjumalanpalvelusta. Mutta jos he syrjäyttäisivät kymmenen käskyn laista tämän säädöksen katsoen, ettei se enää ole voimassa, silloin Luoja unohtuisi ja ihmiset palvoisivat muita jumalia. »Sapattini minä annoin heille», julisti Jumala, »olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät.» Mutta he »pitivät minun oikeuteni halpoina, eivät vaeltaneet minun käskyjeni mukaan, vaan rikkoivat minun sapattini; sillä heidän sydämensä vaelsi heidän kivijumalainsa jäljessä.» Kehottaessaan heitä palaamaan luokseen hän jälleen kiinnitti heidän huomionsa siihen, miten tärkeää oli pitää sapatti pyhänä. »Minä olen Herra, teidän Jumalanne», hän sanoi, »minun käskyjeni mukaan vaeltakaa, minun oikeuksiani noudattakaa, ne pitäkää ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne» (Hes. 20:12,16,19, 20).AO3 70.2

    Samoin Herra kiinnitti Juudan huomiota niihin synteihin, jotka lopulta johtivat sen Babylonin vankeuteen, ja julisti: »Minun sapattini sinä rikot. - Sentähden minä vuodatan heidän ylitsensä kiivauteni, hukutan heidät vihani tulella ja annan heidän vaelluksensa tulla heidän päänsä päälle» (Hes. 22:8,31).AO3 70.3

    Kun Jerusalemin jälleenrakennustyö oli käynnissä Nehemian aikana, esitettiin sapatin rikkomisen johdosta ankara kysymys: »Eikö Jumalamme juuri sen tähden, että teidän isänne näin tekivät, antanut kaiken tämän onnettomuuden kohdata meitä ja tätä kaupunkia? Ja te tuotatte nyt vielä suuremman vihan Israelin ylit- se, kun rikotte sapatinpäivän» (Neh. 13:18).AO3 70.4

    Kristus korosti maisen toimintansa aikana sapatin sitovuutta. Kaikessa opetuksessaan hän suhtautui kunnioittavasti itse säätämäänsä asetukseen. Hänen päivinään sapatin vietto oli turmeltunut siinä määrin, että se heijasti pikemmin itsekkäiden ja oikullisten ihmisten kuin Jumalan luonnetta. Kristus hylkäsi sen väärän opetuksen jolla ne, jotka väittivät tuntevansa Jumalan, olivat antaneet hänestä väärän kuvan. Vaikka fariseukset tämän johdosta kohdistivat häneen armottoman vihansa, hän ei edes näennäisesti myöntynyt heidän vaatimuksiinsa vaan jatkoi rohkeasti sapatin pitämistä Jumalan lain mukaisesti.AO3 71.1

    Kiistattoman selvästi hän todisti suhtautumisestaan Jumalan lakiin. »Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan», hän sanoi, »en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti mina sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa» (Matt. 5:17-19).AO3 71.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents