Voitto vihollisista Jumalan avulla

Joosafatin hallituskauden lopulla hyökkäsi Juudaan armeija, jonka tuloa maan asukkailla oli syytä pelätä. Silloin näet »tulivat mooabilaiset ja ammonilaiset, ja heidän kanssaan myös muita paitsi ammonilaisia, sotimaan Joosafatia vastaan». Tiedon tästä maahan tunkeutumisesta toi kuninkaalle sanansaattaja, joka kertoi hätkähdyttävän uutisen: »Suuri joukko tulee sinua vastaan meren toiselta puolelta, Aramista, ja katso, he ovat jo HasasonTaamarissa; se on EenGedissä» (2 Aikak. 20: 1, 2).AO3 79.8

Joosafat oli rohkea sotaurho. Vuosikaudet hän oli vahvistanut joukkojaan ja varustettuja kaupunkejaan. Hän oli hyvin valmistautunut kohtaamaan miltei minkä vihollisen tahansa. Mutta tässä kriisitilanteessa hän ei luottanut inhimilliseen voimaan, lihan käsivarteen. Nämä pakanat kerskuivat kykenevänsä nöyryyttämään Juudan monien kansojen nähden, eikä hän voinut toivoa voittavansa heitä koulutettujen joukkojensa ja varustettujen kaupunkiensa avulla vaan uskomalla elävästi Israelin Jumalaan.AO3 80.1

»Joosafat peljästyi ja kääntyi kysymään Herralta ja kuulutti paaston koko Juudaan. Niin Juuda kokoontui etsimään apua Herralta; myös kaikista Juudan kaupungeista tultiin etsimään Herraa.»AO3 80.2

Seisoen temppelin esipihalla kansansa edessä Joosafat rukoili hartaasti. Hän vetosi Jumalan lupauksiin ja tunnusti Israelin avuttomuuden. »Herra, meidän isiemme Jumala», hän rukoili, »sinä olet Jumala taivaassa, ja sinä hallitset kaikkia pakanakansani valtakuntia. Sinun kädessäsi on voima ja väkevyys, eikä kukaan kestä sinun edessäsi. Sinä, meidän Jumalamme, karkotit tämän maan asukkaat kansasi Israelin tieltä ja annoit sen ystäväsi Aabrahamin jälkeläisille ikuisiksi ajoiksi. He asettuivat tänne ja rakensivat täällä sinulle, sinun nimellesi, pyhäkön sanoen: ‘Jos meitä kohtaa joku onnettomuus, miekka, rangaistustuomio, rutto tai nälänhätä, niin me astumme tämän temppelin eteen ja sinun eteesi, sillä sinun nimesi on tässä temppelissä; ja me huudamme sinua hädässämme ja sinä kuulet ja autat.’AO3 80.3

»Ja katso, siinä ovat nyt ammonilaiset ja mooabilaiset ja Seirin vuoristolaiset, joiden alueen kautta sinä et antanut israelilaisten kulkea, kun he tulivat Egyptin maasta, vaan nämä kääntyivät heistä pois eivätkä tuhonneet heitä. Katso, nyt he kostavat sen meille; he tulevat karkoittamaan meitä maasta, joka on sinun omasi ja jonka sinä olet antanut meidän omaksemme. Meidän Jumalamme, etkö tuomitse heitä? Sillä me emme mahda mitään tätä suurta joukkoa vastaan, joka hyökkää meidän kimppuumme, emmekä itse tiedä mitä tehdä, vaan sinuun meidän silmämme katsovat» (jakeet 3-12).AO3 80.4

Joosafat saattoi sanoa Herralle luottavasti: »Sinuun meidän silmämme katsovat.» Vuosikaudet hän oli opettanut kansaa luottamaan Jumalaan, joka menneinä aikoina oli niin usein puuttunut asiaan pelastaakseen valittunsa täydelliseltä tuholta. Nyt kun valtakunta oli vaarassa, ei Joosafat ollut yksin. »Kaikki Juudan miehet seisoivat siinä Herran edessä pikkulapsineen, vaimoineen ja poikineen» (jae 3). Yhdessä he paastosivat ja rukoilivat; yhdessä he rukoilivat Herraa saattamaan heidän vihollisensa hämmennyksiin, jotta Herran nimi kirkastuisi.AO3 80.5

»Jumala, älä ole niin ääneti,
älä ole vaiti, älä ole, Jumala,
niin hiljaa.
Sillä katso, sinun vihollisesi
pauhaavat,
ja sinun vihaajasi
nostavat päätänsä.
Heillä on kavalat hankkeet
sinun kansaasi vastaan,
ja he pitävät neuvoa
sinun suojattejasi vastaan.
He sanovat: ‘Tulkaa,
hävittäkäämme heidät
olemasta kansa,
niin ettei Israelin nimeä
enää muisteta.’
Sillä he neuvottelevat
keskenään yksimielisesti,
he tekevät liiton sinua vastaan:
Edomin teltat ja ismaelilaiset,
Mooab ja hagrilaiset,
Gebal, Ammon ja Amalek. -
Tee heille, niinkuin teit
Midianille, niinkuin Jaabinille
Kiisonjoen rannalla. —
Joutukoot häpeään
ja kauhistukoot ikuisesti,
tulkoot häpeään ja hukkukoot.
Ja tulkoot tuntemaan,
että sinun ainoan nimi
on Herra, että sinä olet Korkein
kaikessa maassa.» Ps. 83.AO3 81.1

Kansan yhtyessä kuninkaansa kanssa nöyrryttämään itseään Jumalan edessä ja pyytämään häneltä apua tuli Herran Henki leeviläiseen Jahasieliin, »joka oli Aasafin jälkeläisiä», ja hän sanoi:AO3 81.2

»Kuunnelkaa, kaikki te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat ja sinä kuningas Joosafat. Näin sanoo teille Herra: Älkää peljätkö älkääkä arkailko tätä suurta joukkoa, sillä sota ei ole teidän, vaan Jumalan. Menkää huomenna heitä vastaan. Katso, he nousevat silloin Siisin solaa pitkin, ja te kohtaatte heidät laakson päässä, itäänpäin Jeruelin erämaasta. Mutta silloin ei ole teidän asianne taistella. Astukaa esiin, seisokaa ja katsokaa, kuinka Herra pelastaa teidät, Juuda ja Jerusalem. Älkää peljätkö älkääkä arkailko; menkää huomenna heitä vastaan, ja Herra on oleva teidän kanssanne.AO3 81.3

»Silloin Joosafat kumartui kasvoillensa maahan, ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat lankesivat Herran eteen, rukoilemaan Herraa. Ja ne leeviläiset, jotka olivat Kehatin ja Koorahin jälkeläisiä, nousivat ylistämään Herraa, Israelin Jumalaa, ylen korkealla äänellä.»AO3 81.4

Seuraavana aamuna he nousivat varhain ja menivät Tekoan erämaahan. Heidän lähtiessään taisteluun Joosafat sanoi: »‘Kuulkaa minua, te Juudan ja Jerusalemin asukkaat. Uskokaa Herraan, Jumalaanne, niin te olette hyvässä turvassa, ja uskokaa hänen profeettojansa, niin te menestytte.’ Ja neuvoteltuaan kansan kanssa hän asetti veisaajat veisaamaan Herralle ylistysvirsiä pyhässä kaunistuksessa» (2 Aikak. 20: 14-21). Nämä laulajat kulkivat aseväen edellä ja kohottivat äänensä ylistämään Jumalaa luvatusta voitosta.AO3 81.5

Tämä oli varsin omalaatuinen tapa lähteä taisteluun vihollisen joukkoja vastaan - kiittäen Herraa laululla ja ylistäen Israelin Jumalaa. Tämä oli heidän taistelulaulunsa. Heissä oli pyhyyden kauneutta. Jos nytkin kiitettäisiin enemmän Jumalaa, ilmenisi toivon, rohkeuden ja uskon jatkuvaa kasvua. Eikö tämä vahvistaisi niiden urheiden soturien käsiä, jotka tänä aikana puolustavat totuutta?AO3 82.1

Silloin »antoi Herra väijyjiä tulla ammonilaisten, mooabilaisten ja Seirin vuoristolaisten selkään, jotka olivat hyökänneet Juudan kimppuun; ja heidät voitettiin. Sillä ammonilaiset ja mooabilaiset asettuivat Seirin vuoristolaisia vastaan tuhoamaan ja hävittämään heitä; ja kun he olivat lopettaneet Seirin asukkaat, auttoivat he toisiaan toistensa tuhoamisessa.AO3 82.2

»Kun Juudan miehet tulivat paikalle, josta voi tähystää erämaahan, ja kääntyivät joukkoon päin, niin katso, ruumiita makasi maassa, ei kukaan ollut pelastunut» (jakeet 22-24).AO3 82.3

Jumala oli Juudan voimana tässä ahdingossa, ja hän on nykyäänkin kansansa voimana. Emme saa luottaa ruhtinaihin emmekä asettaa ihmisiä Jumalan paikalle. Meidän on muistettava, että ihmisolennot ovat lankeavia ja erehtyviä ja että hän jolla on kaikki valta on meidän vahva varustuksemme. Jokaisessa hätätilanteessa meidän on muistettava, että taistelu on hänen. Hänen voimavaransa ovat rajattomat, ja näennäiset mahdottomuudet vain tekevät voiton sitäkin suuremmaksi.AO3 82.4

»Pelasta meidät,
sinä pelastuksemme Jumala,
kokoa ja vapahda meidät
pakanain seasta,
että me kiittäisimme
sinun pyhää nimeäsi
ja kerskaisimme
sinun ylistyksestäsi.» 1 Aikak. 16: 35.AO3 82.5

Saatuaan suuren saaliin Juudan joukot »kääntyivät iloiten paluumatkalle Jerusalemiin, sillä Herra oli antanut heille ilon heidän vihollisistaan. Ja he tulivat soittaen harpuilla, kanteleilla ja torvilla Jerusalemiin, Herran temppeliin» (2 Aikak. 20: 27, 28). Suuri olikin heidän ilonsa aihe. Noudattaen käskyä: »Seisokaa ja katsokaa, kuinka Herra pelastaa teidät, —. Älkää peljätkö älkääkä arkailko», he olivat luottaneet täysin Jumalaan, ja hän oli osoittautunut heidän varustuksekseen ja vapauttajakseen (jae 17). Nyt he saattoivat laulaa ymmärtäen Daavidin innoitettujen laulujen merkityksen:AO3 83.1

»Jumala on meidän turvamme
ja väkevyytemme,
apumme hädässä aivan vahva.
— —
Hän särkee jousen,
taittaa keihään,
polttaa sotavaunut tulessa.
Heretkää ja tietäkää,
että minä olen Jumala,
korkea kansojen keskellä,
korkea maan päällä.
Herra Sebaot on
meidän kanssamme,
Jaakobin Jumala on
meidän linnamme.» Ps. 46.

AO3 83.2

»Jumala, niinkuin sinun
nimesi,
niin ulottuu sinun ylistyksesi
maan ääriin saakka;
sinun oikea kätesi
on vanhurskautta täynnä.
Siionin vuori iloitsee,
Juudan tyttäret riemuitsevat
sinun tuomioistasi. -
Sillä tämä on Jumala,
meidän Jumalamme
aina ja iankaikkisesti;
hän johdattaa meitä
kuolemaan asti.» Ps. 48:11-15.AO3 83.3

Juudan hallitsijan ja hänen joukkojensa uskon johdosta »Jumalan kauhu valtasi kaikkien maitten valtakunnat, kun he kuulivat Herran sotineen Israelin vihollisia vastaan. Sitten Joosafatin valtakunnalla oli rauha; hänen Jumalansa soi hänen päästä rauhaan» (2 Aikak. 20: 29, 30).AO3 83.4