Joonan saarnan vaikutus Ninivessä

Jumala käski nyt toisen kerran palvelijaansa varoittamaan Niniveä. »Joonalle tuli toistamiseen tämä Herran sana: ‘Nouse ja mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sille se saarna, minkä minä sinulle puhun.’» Tällä kertaa hän ei jäänyt kyselemään eikä epäilemään vaan totteli vitkastelematta. Hän »nousi ja meni Niiniveen Herran sanan mukaan» (Joona 3:1-3).AO3 127.3

Päästyään kaupunkiin Joona alkoi heti saarnata sanomaansa: »Vielä neljäkymmentä päivää, ja Niinive hävitetään» (jae 4). Hän käveli kaduilla ja julisti varoitustaan.AO3 127.4

Sanoman saarnaaminen ei mennyt hukkaan. Kansa toisteli tuon jumalattoman kaupungin kaduilla kuultavaa huutoa, kunnes kaikki asukkaat olivat kuulleet hätkähdyttävän julistuksen. Jumalan Henki painoi sanoman jokaisen sisimpään ja sai väkijoukot vapiseniaan syntiensä vuoksi ja nöyrtymään syvään katumukseen.AO3 127.5

»Niin Niiniven miehet uskoivat Jumalaan, kuuluttivat paaston ja Pukeutuivat säkkeihin, niin suuret kuin pienet. Ja kun tieto tästä tuli Niiniven kuninkaalle, nousi hän valtaistuimeltaan, riisui yltään vaippansa, verhoutui säkkiin ja istui tuhkaan. Ja hän huudatti Niinivessä: ‘Kuninkaan ja hänen ylimystensä määräys kuuluu: Älkööt ihmiset älköötkä eläimet - raavaat ja lampaat - maistako mitään, käykö laitumella tai vettä juoko. Verhoutukoot ihmiset ja eläimet säkkeihin, huutakoot väkevästi Jumalaa ja kääntykööt itsekukin pois pahalta tieltänsä sekä väkivallasta, mikä heidän käsiänsä tahraa. Ehkäpä Jumala jälleen katuu ja kääntyy vihansa hehkusta, niin ettemme huku’» (jakeet 5-9).AO3 127.6

Kun kuningas ja ylimykset yhdessä kansan kanssa, ylhäiset ja alhaiset, »tekivät parannuksen Joonan saarnan vaikutuksesta» (Matt. 12: 41) ja rukoilivat taivaan Jumalaa, hän armahti heitä. Kun hän »näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä» (Joona 3: 10). Kun heidän tuomionsa peruuntui, koko pakanamaailma ylisti ja kunnioitti Israelin Jumalaa ja hänen lakiaan. Vasta monia vuosia myöhemmin Ninive joutui ympäröivien kansakuntien saaliiksi unohdettuaan Jumalan ja ryhdyttyään ylpeydessään kerskailemaan. [Assyrian kukistumisesta kerrotaan 25. luvussa.]AO3 127.7