Ahdistuneesta munkista Wittenbergin professoriksi

Harras halu päästä vapaaksi synnistä ja rauhaan Jumalan kanssa sai hänet viimein menemään luostariin ja antautumaan munkiksi. Täällä hänen täytyi tehdä mitä karkeimpia töitä ja kerjäten kulkea talosta taloon. Hän oli siinä iässä, jossa ihminen eniten toivoo tulevansa huomatuksi ja arvossa pidetyksi, ja nämä halvat työt loukkasivat syvästi hänen luonnollisia tunteitaan; mutta hän kantoi kärsivällisesti tämän nöyryytyksen, koska hän uskoi sen välttämättömäksi syntiensä tähden.AO7 101.2

Jokaisen vapaan hetken velvollisuuksiensa lomassa hän käytti opiskeluun. Hän riisti itseltään nukkumisaikaa, ja sekin että hän käytti aikaa niukkoihin aterioihin, tuntui hänestä vastenmieliseltä. Suurinta iloa hänelle tuotti Jumalan sanan tutkiminen. Hän oli löytänyt Raamatun, joka oli vitjoilla kiinnitetty luostarin seinään, ja sitä hän kävi usein lukemassa. Kun hänen synnintuntonsa syveni, hän koetti omilla töillään saada anteeksiantamuksen ja rauhan. Hän vietti hyvin ankaraa elämää koettaen paastoilla, valvomisilla ja itsensä ruoskimisella kukistaa luonteessaan olevan pahan, josta luostarielämä ei ollut häntä vapauttanut. Hän oli valmis uhraamaan mitä tahansa saavuttaakseen sellaisen sydämen puhtauden, että Jumala voisi hänet hyväksyä. »Minä olin todella hurskas munkki», hän sanoi myöhemmin, »ja seurasin veljeskuntani sääntöjä tiukemmin, kuin voin sanoin ilmaista. Jos munkin olisi mahdollista päästä taivaaseen munkkilaisuuteen kuuluvien tekojen avulla, olisi minulle varmasti tullut se oikeus. Jos sitä olisi kestänyt kauan, olisi kidutus ottanut minulta hengen.»65 Tämän tuskallisen kurin vaikutuksesta hän heikentyi niin, että sai pyörtymiskohtauksia, eikä hän kos- kaan täysin toipunut näistä seurauksista. Mutta kaikista näistä ponnistuksista huolimatta hänen rasittunut sielunsa ei saanut lievitystä. Viimein hän joutui epätoivon partaalle.AO7 101.3

Kun Lutherista tuntui, että kaikki oli mennyttä, Jumala antoi hänelle ystävän ja auttajan. Hurskas Staupitz auttoi häntä ymmärtämään Jumalan sanaa sekä kehotti häntä kääntämään katseensa pois itsestään, lakkaamaan ajattelemasta Jumalan lain rikkomisen seurauksena olevaa loppumatonta rangaistusta ja katsomaan Jeesukseen, syntejä anteeksiantavaan Vapahtajaansa. »Sen sijaan, että kiduttaisit itseäsi syntiesi tähden, heittäydy Lunastajasi syliin. Turvaudu häneen, hänen elämänsä vanhurskauteen ja hänen kuolemansa sovitukseen. — Kuuntele Jumalan Poikaa. Hän tuli ihmiseksi antaakseen sinulle vakuutuksen Jumalan suosiosta. Rakasta häntä, joka ensin on rakastanut sinua.»65 Näin tämä armon sanansaattaja puhui. Hänen sanansa tekivät syvän vaikutuksen Lutheriin. Monien kauan hellittyjä erehdyksiä vastaan käymiensä taistelujen jälkeen hän kykeni käsittämään totuuden, ja hänen levoton mielensä sai rauhan.AO7 102.1

Luther vihittiin papiksi ja kutsuttiin luostarista professorinvirkaan Wittenbergin yliopistoon. Täällä hän antautui tutkimaan Raamattua sen alkukielellä. Hän alkoi luennoida Raamatusta selittäen psalmeja, evankeliumeja ja kirjeitä suurille joukoille innostuneita kuulijoita. Staupitz, hänen ystävänsä ja esimiehensä, kehotti häntä nousemaan saarnatuoliin ja julistamaan Jumalan sanaa. Luther vitkasteli, sillä hän tunsi itsensä arvottomaksi puhumaan kansalle Kristuksen edustajana. Vasta pitkän taistelun jälkeen hän myöntyi ystäviensä pyyntöön. Hän tunsi jo hyvin Raamattua, ja Jumalan armo oli hänen yllään. Hänen kaunopuheisuutensa valtasi kuulijat. Se selvyys ja voima, jolla hän esitti totuutta, sai heidät vakuuttuneiksi siitä, ja hänen palava intonsa kosketti heidän sydäntään.AO7 103.1