Kielten sekoitus

Kun torni oli saatu osittain valmiiksi, osaa siitä käytettiin rakentajien asuntoina. Muut osat taas kalustettiin ja koristeltiin loisteliaasti ja omistettiin heidän epäjumalilleen. Kansa iloitsi heidän menestyksestään, ylisti hopeisia ja kultaisia jumaliaan ja lyöttäytyi yhdessä vastustamaan taivaan ja maan Hallitsijaa. Mutta äkkiä tuo niin menestyksekkäästi edistynyt työ keskeytyi. Enkeleitä lähetettiin tekemään tyhjiksi rakentajien aikeet. Torni oli jo kohonnut varsin korkeaksi, niin etteivät ylimpänä työskennelleet enää voineet suoraan puhutella alhaalla olevia. Siksi välille oli asetettu miehiä välittämään tavaratilauksia tai muita työohjeita mieheltä toiselle ylhäältä alaspäin tai päinvastoin. Tässä sanomien siirrossa heidän kielensä sekoitettiin, niin että alhaalta tuli tilatuksi tavaraa, jota ylhäällä ei tarvittukaan. Usein menivät työohjeetkin perille aivan päinvastaisina. Tästä syntyi sekaannusta ja harmia. Koko työ pysähtyi. Sopuisa yhteistyö kävi mahdottomaksi. Rakentajat eivät lainkaan tajunneet, mistä nämä oudot väärinkäsitykset johtuivat, ja kiukuissaan ja harmissaan he alkoivat moittia toisiaan. Lopulta yhteistoiminta päättyi käsikähmään ja verenvuodatukseen. Jumalan mielipaha ilmeni taivaalta leimahtelevina salamoina, jotka katkaisivat tornin yläosan, niin että se romahti maahan. Ihmiset saivat jälleen tuntea, että taivaassa on Jumala, joka hallitsee.AO1 101.4

Siihen asti kaikki olivat puhuneet samaa kieltä. Nyt toisiaan ymmärtävät liittyivät yhteen, ja niin he omina kieliryhminään er- kanivat eri tahoille. »Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan.” Tämä hajottaminen edisti maan kansoittumista, ja sillä Herra mitätöi ihmisten hankkeet, joilla he yrittivät estää hänen tarkoitustaan toteutumasta.AO1 102.1

Mutta mikä tappio se olikaan niille, jotka olivat nousseet Jumalaa vastaan! Hänen tarkoituksensa oli, että ihmiset levittäytyessään perustamaan kansakuntia eri maihin veisivät muassaan hänen tahtonsa tuntemusta ja että totuuden valo loistaisi himmentymättömänä tuleville sukupolville. Nooa, uskollinen vanhurskauden saarnaaja, eli kolmesataaviisikymmentä vuotta vedenpaisumuksen jälkeen ja Seem viisisataa vuotta, ja niin heidän jälkeläisillään oli tilaisuus tutustua Jumalan vaatimuksiin ja siihen, miten hän oli kohdellut heidän isiään. Mutta he eivät halunneet kuunnella näitä vastenmielisiä totuuksia eivätkä pitää Jumalaa mielessään. Ja kun heidän kielensäkin olivat sekoitetut, oli heidän ylen vaikeaa seurustella niiden kanssa, joilta olisivat voineet saada valistusta.AO1 103.1

Baabelin rakentajat olivat ru-venneet napisemaan Jumalaa vas-taan. Sen sijaan, että olisivat muistaneet hänen armollisuutensa Aadamia kohtaan ja hänen armon liittonsa Nooan kanssa, he olivat moittineet häntä ankaraksi, kun hän oli karkottanut ensimmäisen ihmisparin Eedenistä ja hävittänyt maailman vedenpaisumuksella. Mutta vaikka he syyttivätkin Jumalaa mielivaltaiseksi ja ankaraksi, he yhtä kaikki antautuivat kaikkein julmimman hir- muvaltiaan hallintaan. Saatana koetti saada ihmiset väheksymään niitä uhreja, jotka kuvasivat Kristuksen kuolemaa. Kun epäjumalanpalvelus oli sumentanut heidän mielensä, hän väärensi nämä uhrit niin pahoin, että he uhrasivat jopa omia lapsiaan näillä epäjumaliensa alttareilla. Ihmisten luopuessa Jumalasta hänen juma-lallisten ominaisuuksiensa - oikeuden, puhtauden ja rakkauden - tilalle tuli sortoa, väkivaltaa ja julmuutta.AO1 103.2

Baabelin miehet olivat päättäneet perustaa Jumalasta riippumattoman hallituksen. Heidän joukossaan oli kuitenkin eräitä Herraa pelkääviä, jotka jumalat-tomat olivat petollisesti houkutelleet puolelleen. Näiden uskollisten tähden Herra viivytteli tuomioittensa täytäntöönpanoa ja antoi ihmisille aikaa todellisen luonteensa ilmaisemiseen. Kun tämä tuli ilmi, Jumalan lapset koettivat käännyttää jumalattomia, mutta nämä olivat yhteisvoimin keskittyneet taivasta uhmaavaan hankkeeseensa. Ellei sitä olisi keskeytetty, he olisivat syösseet maailman moraalittomuuteen jo sen alkuvaiheessa. Heidän liittonsa pe-rustui kapinaan, ja heidän valta-kuntansa pyrkimyksenä oli itsekorotus, eikä Jumala päässyt siinä hallitsemaan eikä saamaan kunni-oitusta. Ellei tätä liittoutumaa olisi kukistettu, se olisi valtavalla voimalla pyyhkäissyt maailmasta pois kaiken vanhurskauden - ja sen mukana rauhan, onnellisuuden ja turvallisuuden. Jumalan lain tilalle, joka on »pyhä, vanhurskas ja hyvä» (Room. 7: 12), ihmiset yrittivät asettaa oman itsekkään ja julman mielensä mukaisia lakeja.AO1 104.1

Herraa pelkääväiset huusivat häntä puuttumaan asiaan. »Niin Herra astui alas katsomaan kau-punkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat rakentaneet.» Maailmalle armollisena hän ehkäisi tornin tekijäin aikeet ja kaatoi heidän ylvään muistomerkkinsä. Armossaan hän sekoitti heidän kielensä ja esti heitä siten toteuttamasta kapinallisia suunnitelmiaan. Jumala sietää kauan ihmisten turmelusta ja antaa heille runsaasti tilaisuuksia katumiseen. Mutta silti hän huomaa kaikki heidän juonensa, joilla he koettavat vastustaa hänen oikean ja pyhän lakinsa arvovaltaa. Aika ajoin hän ojentaa valtikkaa pitelevän kätensä hillitsemään jumalattomuutta. Tällöin tulee epäämättömästi selväksi, että maailmankaikkeuden Luoja on rajattomassa viisaudessaan, rakkaudessaan ja totuudessaan taivaan ja maan ylin Hallitsija ja ettei kukaan voi rankaisematta uhmata hänen val-taansa.AO1 105.1