Herodeksen kuulusteltavana

Pilatus luovutti Jeesuksen jälleen sotilaille’ ja kansan pilkkasanojen ja herjausten kaikuessa Jeesusta lähdettiin kiireesti viemään Herodeksen oikeuspalatsia kohden. »Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti.» Hän ei ollut koskaan aikaisemmin tavannut Vapahtajaa, mutta »hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen».AO5 279.1

Tämän Herodeksen kädet olivat Johannes Kastajan veren tahraamat. Kun Herodes ensi kerran kuuli Jeesuksesta, hän oli kauhuissaan ja sanoi: »Johannes, jonka minä mestautin, on noussut kuolleista.» »Sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat» (Mark. 6: 16; Matt. 14: 2). Kuitenkin Herodes halusi nähdä Jeesuksen. Nyt oli tilaisuus pelastaa tämän profeetan henki, ja kuningas toivoi voivansa ainiaaksi karkottaa mielestään tuon vadilla tuodun verisen pään muiston. Hän toivoi myös saavansa uteliaisuutensa tyydytetyksi ja ajatteli, että jos Kristukselle annettaisiin vähänkin toiveita vapautumisesta, hän tekisi kaikki, mitä häneltä pyydettäisiin.AO5 279.2

Suuri joukko pappeja ja vanhimpia oli seurannut Kristusta Herodeksen luo. Ja kun Vapahtaja oli tuotu sisään, alkoivat nämä arvohenkilöt, jotka kaikki olivat hyvin kiihtyneitä, syytää syytöksiään häntä vastaan. Mutta Herodes ei paljonkaan välittänyt heidän syytöksistään. Hän vaati hil jaisuutta toivoen saavansa tilaisuuden kysellä Kristukselta. Hän määräsi Kristuksen kahleet irrotettaviksi samalla syyttäen hänen vihollisiaan raa’asta kohtelusta. Katsoessaan säälivästi maailman Lunastajan rauhallisiin kasvoihin hän näki niissä vain viisautta ja puhtautta. Pilatuksen tavoin hänkin oli vakuuttunut siitä, että syytökset Kristusta vastaan aiheutuivat vain pahuudesta ja kateudesta.AO5 279.3