Jeesuksen hautaaminen

Kristuksen kuollessa hänen opetuslastensa toivo katosi. He katselivat hänen suljettuja silmäluomiaan ja riippuvaa päätään, hänen veren tahraamia hiuksiaan, lävistettyjä käsiään ja jalkojaan, ja heidän tuskansa oli sanoin kuvaamaton. Viimeiseen asti he olivat uskoneet, ettei hän kuolisi, ja he tuskin saattoivat nytkään uskoa, että hän oli todella kuollut. Surunsa valtaamina he eivät muistaneet hänen ennustaneen juuri tämän tapauksen. Eivät mitkään hänen sanansa suoneet heille lohtua. He näkivät vain ristin ja sillä verta vuotavan uhrin. Tulevaisuus näyt ti synkältä ja epätoivoiselta. Heidän uskonsa Jeesukseen oli mennyt, mutta koskaan he eivät olleet rakastaneet Herraansa kuten nyt. Koskaan he eivät olleet niin hyvin tunteneet hänen arvoaan ja sitä, miten suuresti he häntä tarvitsivat.AO5 324.5

Kuolleenakin Kristus oli hyvin rakas opetuslapsilleen. He halusivat antaa hänelle kunniallisen hautauksen, mutta eivät tienneet, miten voisivat sen tehdä. Jeesus oli tuomittu maanpetoksesta Rooman hallitusta vastaan, ja tällaisesta rikoksesta tuomitut haudattiin sellaisia rikollisia varten erityisesti määrättyyn hautausmaahan. Opetuslapsi Johannes oli Galileasta tulleiden naisten kanssa jäänyt ristin juurelle. He eivät voineet jättää Herransa ruumista raakojen sotilaiden käsiin kätkettäväksi häpeälliseen hautaan. He eivät kuitenkaan voineet estää sitä. He eivät voineet odottaa mitään suosionosoituksia juutalaisilta viranomaisilta, eikä heillä ollut vaikutusvaltaa Pilatukseen.AO5 325.1

Silloin Joosef Arimatialainen ja Nikodeemus tulivat auttamaan opetuslapsia tässä pulmassa. Nämä molemmat miehet olivat sanhedrinin jäseniä ja tunsivat hyvin Pilatuksen. Molemmat olivat rikkaita ja vaikutusvaltaisia henkilöitä. He olivat päättäneet, että Jeesuksen ruumis pitäisi haudata kunniallisesti.AO5 325.2

Joosef meni rohkeasti Pilatuksen luo ja pyysi tältä Jeesuksen ruumista. Nyt vasta Pilatus kuuli, että Jeesus todella oli kuollut. Hän oli saanut ristiriitaisia tietoja ristiinnaulitsemiseen liittyvistä tapahtumista, mutta tieto Jeesuksen kuolemasta oli tahallisesti salattu häneltä. Papit ja hallitusmiehet olivat varoittaneet Pilatusta Kristuksen opetuslasten taholta uhkaavasta petoksesta hänen ruumiiseensa nähden. Kuultuaan Joosefin pyynnön hän sen vuoksi lähetti noutamaan sotilasta, joka oli ollut vartiossa ristin juurella, ja sai häneltä varmuuden Jeesuksen kuolemasta. Hän sai häneltä myös selostuksen Golgatan tapahtumista, mikä vahvisti Joosefin todistuksen.AO5 325.3

Joosefin pyyntöön suostuttiin. Johanneksen ollessa huolissaan Mestarinsa hautauksesta Joosef palasi mukanaan Pilatuksen määräys Kristuksen ruumiista, ja Nikodeemus tuli tuoden kallisarvoista mirhan ja aloen sekoitusta hänen voitelemisekseen. Jerusalemin eniten kunnioitetulle henkilölle ei olisi voitu osoittaa suurempaa kunnioitusta kuoleman jälkeen. Opetuslapset olivat hämmästyneitä nähdessään näiden rikkaiden hallitusmiesten olevan yhtä kiinnostuneita heidän Herransa hautaamisesta kuin hekin olivat.AO5 325.4

Ei Joosef eikä Nikodeemus ollut julkisesti tunnustanut uskoaan Vapahtajaan hänen vielä eläessään. He tiesivät, että sellainen askel sulkisi heidät pois sanhedrinista, ja he toivoivat voivansa suojella häntä vaikutusvallallaan neuvostossa. Jonkin aikaa he näyttivät onnistuvan, mutta kavalat papit, jotka näkivät heidän olevan suosiollisia Kristukselle, tekivät heidän suunnitelmansa tyhjiksi. Heidän poissaollessaan Jeesus oli tuomittu ja annettu ristiinnaulittavaksi. Nyt kun hän oli kuollut, he eivät enää salanneet kiintymystään häneen. Kun opetuslapset pelkäsivät osoittaa julkisesti olevansa hänen seuraajiaan, Joosef ja Nikodeemus tulivat rohkeasti heidän avukseen. Näiden rikkaitten ja kunnioitettujen miesten apu oli hyvin tarpeellinen juuri tänä aikana. He saattoivat tehdä kuolleen Mestarinsa hyväksi sellaista, mitä köyhät opetuslapset eivät voineet tehdä, ja heidän rikkautensa ja vaikutusvaltansa suojelivat heitä suuressa määrin pappien ja hallitusmiesten pahuudelta.AO5 325.5

Hellästi ja kunnioittavasti he omin käsin ottivat Jeesuksen ruumiin alas ristiltä. Säälin kyynelet vuotivat heidän silmistään heidän katsellessaan hänen runneltua ja raadeltua ruumistaan. Joosef omisti uuden haudan, joka oli hakattu kallioon. Hän oli säilyttänyt sitä itseään varten, mutta se oli lähellä Golgataa, ja nyt hän valmisti sen Jeesukselle. Ruumis kiedottiin liinakankaaseen yhdessä Nikodeemuksen tuomien yrttien kanssa, ja Lunastaja kannettiin hautaan. Siellä nuo kolme opetuslasta oikaisivat runnellut jäsenet ja ristivät lävistetyt kädet elottomalle rinnalle. Galilealaiset naiset tulivat katsomaan, että heidän rakastetun Opettajansa elottoman ruumiin hyväksi tehtiin kaikki, mitä voitiin tehdä. Sitten he näkivät, kun raskas kivi vieritettiin sen haudan suulle, jonne Vapahtaja jäi lepäämään. Naiset olivat viimeisiä ristin juurella, ja he olivat myös viimeisiä Kristuksen haudalla. Kun illan varjot lankesivat, Maria Magdaleena ja toiset Mariat viipyivät Herransa lepopaikan lä hettyvillä vuodattaen surun kyyneleitä hänen tähtensä, jota he rakastivat. »Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan» (Luuk. 23: 56).AO5 326.1