Kunniasijojen tavoittelua

Johannes, Sebedeuksen poika, oli toinen kahdesta ensimmäisestä opetuslapsesta, jotka olivat seuranneet Jeesusta. Hän ja hänen veljensä Jaakob olivat kuuluneet siihen ensimmäiseen joukkoon, joka oli jättänyt kaiken palvellakseen häntä. He olivat iloiten jättäneet kotinsa ja ystävänsä saadakseen olla hänen kanssaan, he olivat vaeltaneet ja puhelleet hänen kanssaan, he olivat olleet hänen seurassaan kotien hiljaisuudessa ja yleisissä kokouksissa. Hän oli tyynnyttänyt heidän pelkonsa, vapauttanut heidät vaaroista, lievittänyt heidän kärsimyksiään, lohduttanut heitä heidän surussaan ja kärsivällisesti ja hellästi opettanut heitä, kunnes heidän sydämensä liittyi hänen sydämeensä, ja palavassa rakkaudessaan he kaipasivat olla lähinnä häntä hänen valtakunnassaan. Kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa Johannes asettui lähimmäksi Vapahtajaa, ja Jaakob halusi saada kunnian olla yhtä läheisessä yhteydessä häneen.AO5 98.4

Heidän äitinsä oli Kristuksen seuraaja ja oli anteliaasti palvellut häntä varoillaan. Äidinrakkaudessaan ja innossaan poikainsa puolesta hän halusi heille kunniakkaimmat paikat uudessa valtakunnassa. Tämän vuoksi hän rohkaisi heitä esittämään pyyntönsä.AO5 99.1

Äiti tuli yhdessä poikiensa kanssa Jeesuksen luo ja pyysi häntä suostumaan erääseen pyyntöön, joka oli heidän sydämellään.AO5 99.2

»Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?» hän kysyi.AO5 99.3

Äiti vastasi: »Sano, että nämä minun kaksi poikaani saavat istua, toinen sinun oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi.»AO5 99.4

Jeesus kohtelee heitä hellästi eikä nuhtele heidän itsekkyyttään heidän yrittäessään saada etusijan veljiensä rinnalla. Hän näkee heidän sydämensä, hän tuntee heidän syvän kiintymyksensä häneen. Heidän rakkautensa ei ole vain inhimillistä kiintymystä. Se virtaa hänen oman lunastavan rakkautensa lähteestä, vaikka siihen onkin tarttunut maailmallisuutta sen inhimillisestä uomasta. Hän ei halua nuhdella vaan syventää ja puhdistaa. Hän sanoo: »Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, ja tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?» He muistavat hänen salaperäiset, koettelemuksiin ja kärsimyksiin viittaavat sanansa, mutta vastaavat kuitenkin luottavasti: »Voimme.» He pitäisivät korkeimpana kunnianaan todistaa uskollisuutensa ottamalla osaa kaikkeen, mikä tulee kohtaamaan heidän Herraansa.AO5 99.5

»Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin», hän sanoi, silmiensä edessä risti valtaistuimen asemesta ja seuralaisinaan pahantekijät hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan. Johannes ja Jaakob tulisivat osallistumaan Mestarinsa kärsimyksiin, toinen joutuisi ensimmäisenä veljistä miekalla surmatuksi, ja toinen joutuisi kaikkein kauimmin kärsimään vaivaa, moitteita ja vainoa.AO5 99.6

»Mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani», hän jatkoi, »vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu.» Jumalan valtakunnassa ei paikkaa saada suosikkijärjestelmän perusteella. Sitä ei ansaita eikä liioin saada mielivaltaisen jakamisen kautta. Se annetaan luonteen mukaan. Kruunu ja valtaistuin ovat saavutetun tilan merkkejä, ne ovat merkkejä itsensä voittamisesta Herran Jeesuksen Kristuksen avulla.AO5 99.7