Johannes Kastajan opetuslapsia

Saapuessaan Efesokseen Paavali tapasi kaksitoista veljeä, jotka olivat Apolloksen tavoin olleet Johannes Kastajan opetuslapsia ja olivat hänen tavallaan saaneet jonkin verran tietoa Kristuksen tehtävästä. Heillä ei ollut Apolloksen edellytyksiä, mutta saman vilpittömyyden ja uskon innoittamina he pyrkivät levittämään ympärilleen saamaansa tietoa.AO6 196.4

Nämä veljet eivät tienneet mitään Pyhän Hengen tehtävästä. Kun Paavali kysyi heiltä, olivatko he saaneet Pyhän Hengen, he vastasivat: »Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan.» »Millä kasteella te sitten olette kastetut?» Paavali tiedusteli, ja he sanoivat: »Johanneksen kasteella.»AO6 196.5

Silloin apostoli selvitti heille ne suuret totuudet, jotka ovat kristillisen toivon perusta. Hän kertoi heille Kristuksen maanpäällisestä elämästä ja hänen julmasta ja häpeällisestä kuolemastaan. Hän kertoi heille, kuinka elämän Herra oli murtanut haudan kahleet ja noussut ylös kuoleman voittajana. Hän toisti käskyn, jonka Vapahtaja oli antanut opetuslapsilleen: »Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen» (Matt. 28: 18, 19). Hän kertoi heille niin ikään, kuinka Kristus oli luvannut lähettää Puolustajan, jonka voimasta ilmenisi vaikuttavia merkkejä ja ihmeitä, ja hän kuvasi, kuinka ihanalla tavalla tämä lupaus oli täyttynyt helluntaipäivänä.AO6 196.6

Syvän kiinnostuksen ja kiitollisen, hämmästyneen ilon vallassa veljet kuuntelivat Paavalin sanoja. Uskossa he tarttuivat suurenmoiseen totuuteen Kristuksen sovitusuhrista ja vastaanottivat hänet Lunastajanaan. Sitten heidät kastettiin Jeesuksen nimessä. »Kun Paavali pani kätensä heidän päälleen», he saivat myös Pyhän Hengen kasteen, jonka ansiosta he kykenivät puhumaan vieraiden kansojen kielillä ja profetoimaan. Näin he saivat edellytykset työskennellä lähetyssaarnaajina Efesoksessa ja sen ympäristössä sekä lähteä julistamaan evankeliumia eri puolille Vähää-Aasiaa.AO6 197.1

Vaalimalla nöyrää, oppivaista mieltä nämä miehet saivat kokemuksen, jonka nojalla he saattoivat lähteä työhön elovainioille. Heidän esimerkkinsä antaa kristityille suuriarvoisen opetuksen. On monia, jotka edistyvät jumalisuudessa perin vähän, koska he ovat liian omahyväisiä asettuakseen oppilaan paikalle. He tyytyvät Jumalan sanan ylimalkaiseen tuntemukseen. He eivät halua muuttaa uskoaan tai tapojaan eivätkä sen vuoksi pyri hankkimaan suurempaa valoa.AO6 197.2

Jos Kristuksen seuraajat vain tavoittelisivat viisautta, heidät johdettaisiin totuuden rikkaille kentille, jotka ovat toistaiseksi heille täysin tuntemattomia. Kokonaan Jumalalle antautuvaa ohjaa jumalallinen käsi. Hän saattaa olla alhaisista oloista ja näennäisesti lahjaton, mutta jos hän rakastavin, luottavaisin sydämin tottelee Jumalan tahdon jokaista viittausta, hänen kykynsä puhdistuvat, jalostuvat, voimistuvat ja edellytyksensä enentyvät. Kun hän tallettaa mieleensä jumalallista viisautta sisältävät opetukset, hänelle uskotaan pyhä tehtävä. Hänelle annetaan kyky käyttää elämänsä kunniaksi Jumalalle ja siunaukseksi maailmalle. »Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä» (Ps. 119:130).AO6 197.3

Nykyäänkin monet ovat yhtä tietämättömiä Pyhän Hengen vaikutuksesta sydämeen kuin olivat nuo Efesoksen uskovaiset. Kuitenkaan ei mitään totuutta opeteta Jumalan sanassa selkeämmin. Profeetat ja apostolit ovat käsitelleet tätä kysymystä. Kristus itse suuntaa huomiomme kasvillisuu-den kasvuun havainnollistaakseen Henkensä osuutta hengellisen elämän ylläpidossa. Juuristosta oksiin kohoava viinipuun mahla leviää oksiin, ylläpitää kasvua ja synnyttää kukkia ja hedelmiä. Samoin Pyhän Hengen elähdyttävä voima, joka on lähtöisin Vapahta- jasta, leviää sieluun, uudistaa vaikuttimet ja tunteet ja saattaa vie-läpä ajatukset kuuliaisiksi Jumalan tahdolle. Niin tuon voiman saaja kykenee kantamaan pyhien tekojen kallisarvoista hedelmää.AO6 197.4

Tämän hengellisen elämän Synnyttäjä on näkymätön, ja se, miten tätä elämää tarkalleen välitetään ja ylläpidetään, on ihmisajattelulle selittämätöntä. Hengen toimet ovat kuitenkin aina sopusoinnussa kirjoitetun sanan kanssa. Mikä pätee luontoon, se pätee myös hengelliseen maailmaan. Luonnon elämää varjelee joka hetki jumalallinen voima. Sitä ei kuitenkaan ylläpidetä jonkin suoranaisen ihmeen avulla vaan niillä siunauksilla, jotka on saatettu ulottuvillemme. Samoin hengellistä elämää ylläpidetään niillä keinoilla, jotka kaistelmus on tarjonnut. Jos Kristuksen seuraaja haluaa kasvaa »täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään» (Ef. 4: 13), hänen täytyy syödä elämän leipää ja juoda pelastuksen vettä. Hänen on valvottava ja rukoiltava ja tehtävä työtä sekä otettava kaikessa vaarin niistä ohjeista, jotka Jumala on antanut sanassaan.AO6 198.1

Noiden juutalaisten käännynnäisten kokemuksessa meillä on vielä muutakin opittavaa. Kun he saivat kasteen Johannekselta, he eivät täydellisesti käsittäneet Jeesuksen tehtävää syntien kantajana. He olivat omaksuneet vakavia harhakäsityksiä. Mutta saatuaan selkeämpää valoa he iloiten tunnustivat Kristuksen Lunastajakseen, ja tämän edistysaskelen myötä tapahtui muutos heidän velvoitteissaan. Heidän omaksuessaan puhtaamman uskon heidän elämässään tapahtui vastaavanlainen muutos. Tämän muutoksen merkiksi ja heidän Kristus-uskonsa tunnukseksi heidät kastettiin uudelleen Jeesuksen nimeen.AO6 199.1