Huoli Timoteuksesta

Paavali tiesi, että yksikin sana tai viittaus Nerolta riitti toimitta-maan hänet pois päiviltä. Istuessaan päivästä toiseen synkässä sellissään Paavali ajatteli Timoteusta ja päätti haettaa hänet luokseen. Timoteukselle oli uskottu huoli Efesoksen seurakunnasta, ja hänet oli sen vuoksi jätetty sinne Paavalin lähtiessä viimeiselle matkalleen Roomaan. Paavalia ja Timoteusta yhdisti toisiinsa poikkeuksellisen syvä ja voimakas kiintymys. Kääntymyksestään lähtien Timoteus oli ollut Paavalin työkumppanina ja kärsimystoverina, ja näiden kahden miehen ystävyys oli kehittynyt yhä voimakkaammaksi, syvemmäksi ja pyhemmäksi, kunnes Timoteus oli ikääntyneelle, raadannan uuvuttamalle apostolille kaikkea sitä, mitä poika saattoi olla rakastetulle ja kunnioitetulle isälleen. Ei siis ole ihme, että Paavali yksinäisyydessään ja eristyneisyydessään halusi nähdä hänet.AO6 343.2

Suotuisimmissakin olosuhteissa menisi pakostakin useita kuukausia ennen kuin Timoteus ennättäisi Vähästä-Aasiasta Roomaan. Paavali tiesi elinpäivänsä epävarmoiksi ja pelkäsi, ettei Timoteus enää ehtisi tavata häntä. Hänellä oli annettavana tärkeitä neuvoja ja ohjeita tuolle nuorelle miehelle, jolle oli uskottu sangen suuri vastuu. Samalla kun hän kehotti tätä tulemaan viipymättä, hän saneli jäähyväistodistuksensa, jota hän ei kenties ennättäisi itse suullisesti esittää. Tuntien sielussaan hellää huolta hengellisestä pojastaan ja tämän vastuulla olevasta seurakunnasta Paavali koetti teroittaa Timoteukselle, kuinka tärkeätä hänen oli pysyä uskollisena pyhälle luottamustehtävälleen.AO6 343.3